Maailmanperintökohteen sähköistyksessä edetään harkiten, kokeillen ja keskustellen. Aro Systems tuntee pelisäännöt, sillä kokemusta on kertynyt niin Suomenlinnasta kuin muista historiallisista kohteista.
Tuolloin uutta ajattelua edustivat opettajattaren keittiön tilalle rakennetut käymälät, joiden lattiat tehtiin asfaltista. Viimeiset venäläisten tekemät peruskorjaukset toteutettiin 1913 ja 1915, jolloin lisättiin uusinta talotekniikkaa kuten mainittuihin käymälöihin viemärit ja vesijohdot.
Koko sähköjärjestelmä uusiksi
Luonnollisesti erilaisia uudistuksia on tehty sittemmin lukuisia kertoja. Nykyisin koko aluetta hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa linnoituksen, rakennusten ja maiseman restaurointi ja ylläpito.
Hoitokunnan henkilöstöön kuuluu monia rakennusalan ammattilaisia kuten arkkitehteja, kiinteistönhoitajia, puuseppiä, sähkömiehiä ja maalareita. Yksi heistä on talotekniikan rakennuttaja Heikki Kuivaniemi, joka vastaa myös upseerikerhon korjaushankkeen talotekniikasta.
”Päätös koko sähköjärjestelmän uusimisesta syntyi, kun sähkölaitteiden määräaikaistarkastuksessa nousi esille useita parannustarpeita. Käytännössä järjestelmä oli tullut käyttöikänsä päähän niin sähkökeskusten kuin kaapeloinninkin osalta.”
Pitkään suunniteltu sähköistystyö alkoi tammikuussa samaan aikaan kattorakenteiden ja peltikatteen uusimisen kanssa. Sähköasennusten taustalla on laaja tiimi, johon kuuluvat hoitokunnan oma sekä ulkopuolinen arkkitehti, sähkösuunnittelijat, arolaiset ja rakennuttaja.
Kaikki toteutus etenee omana erityislaatuisena prosessina, jolla saavutetaan historiallisen kohteen vaatima laatutaso. Työvaiheille on saatava arkkitehdin ennakkohyväksyntä, mitä puolestaan edeltää usein koeasennus tai suunnitelmien tarkennus muutoksineen.
Arolaisille työtapa on tuttu, sillä yhtiö on yksi hoitokunnan sopimusurakoitsijoista ja työskentelee parhaillaan muun muassa Suomenlinnakeskus C74:ssä. Lisäksi kokemusta on kertynyt myös muista rakennushistoriallisista arvorakennuksista.
Yllätyksiä sadan vuoden takaa
”Talotekniikkahuolto-palvelualueeseemme kuuluu erityinen projektitöiden ryhmä, joka hoitaa juuri tämän tyyppisiä pitkäaikaisia hankkeita”, sanoo upseerikerhon sähkötöistä Aro Systemsissä vastaava työnjohtaja Vincent Kinnunen.
”Näin vanha ja moneen otteeseen eri paikoista korjattu rakennus tarjoaa usein yllätyksiä, joiden vuoksi suunnitelmiin tarvitaan työn aikaisia muutoksia. Silloin etsimme ratkaisut yhdessä ja viemme asioita hyväksyntöjen kautta ketterästi eteenpäin”.
Haasteellisimpina Kinnunen pitää pitkiä porauksia läpivienneissä sekä aukotuksia, joilla tehdään tilaa sähkökeskuksille. Uusia reittejä tarvitaan, sillä rakennukseen asennetaan yleiskaapelointi ja valokuituverkko.
Pintoja tai tilan tyyliä ei saisi kuitenkaan rikkoa ja kaikki ulospäin näkyvä asennus tulee hyväksyttää arkkitehdilla. Tämä vaatii varovaisuutta myös vanhan sähköistyksen purkamisessa. Lisäksi tarvitaan koeasennuksia, jotta sähkötarvikkeiden vaikutusta sisäilmeeseen voi tarkastella rauhassa ennen lopullista päätöstä.
Tilaaja Heikki Kuivaniemi on tyytyväinen yhteistyöhön ja arolaisten tiimiin. Purkaminen ja kaapelinvedot ovat sujuneet hyvin ja parhaillaan alkavat koeasennukset. Hankalistakin paikoista on suoriuduttu mallikkaasti.
Hänen mukaansa kokemus on tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan hyvät työntekijät ja tiimihenki, joilla viime kädessä päästään halutulle laatutasolle. Nämä hän on aistinut seuratessaan arolaisten työtä upseerikerhon kolmessa kerroksessa.
Suomenlinna
Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna on merilinnoitus, jota alettiin rakentaa Ruotsin vallan aikana vuonna 1748. Se antautui vuonna 1808 Venäjän joukoille ja siirtyi Suomelle vuonna 1918. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Tämän lisäksi se on elinvoimainen 800 asukkaan kaupunginosa.
Upseerikerho
Vuonna 1876 valmistunut Suomenlinnan upseerikerho C53 on Suomen vanhin alkuperäisessä käytössä oleva ja alun perin upseerikerhoksi rakennettu rakennus. Se korvasi puurakenteisen, venäläisten vuonna 1812 rakentaman ”aateliskerhon”. Vallan vaihdoksesta huolimatta upseerikerhotoiminta on jatkunut keskeytyksettä nykyisessä kerhorakennuksessa jo 144 vuoden ajan. Upseerikerho vaalii meri- ja rannikkopuolustuksen arvokasta perintöä ja rakennuksessa näkyvät Suomenlinnan historian eri jaksot.
Lähteitä:
Suomenlinnan upseerikerho C53 rakennushistoriaselvitys 2019, www.suomenlinna.fi
