Ennakoiden ja suunnitelmallisesti toistuvat toimenpiteet säästävät kustannuksia ja pitävät kiinteistön kunnossa. Talotekniset järjestelmät on syytä tarkastuttaa säännöllisesti, mutta erityisesti ennen talvea ja sen jälkeen.

Autopaikkojen lämmitystolpat ovat selkeimpiä kausiluonteisesti käytettäviä sähköverkon toimilaitteita. Ne jätetään yleisesti oman onnensa nojaan pakkaskelien hellittäessä. Syksyllä seuraavan sesongin lähestyessä olisikin syytä tehdä silmämääräinen katsastus törmäys- ja ilkivaltavaurioiden varalta. Autolämmityskoteloiden sisältä varmistetaan ajastinkellojen toimivuus ja vaihdetaan ne tarvittaessa uusiin.

Pihojen ja muiden ulkoalueiden valaistus unohtuu helposti luonnonvalon lisääntyessä keväällä. Otollisin ajankohta valaisinkohtaiselle tarkastamiselle sijoittuu syys-lokakuulle, jolloin lamppujen valontuotto voidaan vaivattomasti todeta iltojen hämärtyessä. Pylväiden ja kupujen ulkoinen kunto varmistetaan samassa yhteydessä.

Piha-alueiden valaisimien ja autolämmityskoteloiden toimivuus on hyvä tarkastaa ennen talvea.

Valaistuksen muita kohteita ovat liiketunnistimet sekä painikkeet porraskäytävissä ja muissa sisätiloissa. Nykyisten led-lamppujen tasalaatuisuuden ansiosta niiden ennenaikaiset rikkoutumiset ovat harvinaisia. Yksittäisten kappaleiden sijasta ledejä vaihdetaankin ryhmissä, kun niille ilmoitettu elinkaariodote lähestyy loppuaan. Tällöin on sopiva aika puhdistaa valaisimet sekä sisä- että ulkopinnoiltaan.

Puista varisevat syksyn lehdet tai talven lumisateet saattavat peittää maanpinnan tasoon asennettuja kohdevalaisimia.  Pollaripylväät ovat toinen valaisinryhmä, jonka päälle kertyvää lunta on poistettava. Tärkeä lumityökohde on sähköpääkeskuksen tai talomuuntamon oven edusta, mikäli se sijaitsee rakennuksen ulkopuolella. Keskuksen sisätilat tulisi pitää vapaana ylimääräisistä tavaroista kaikkina vuodenaikoina.

” Talvea edeltäviä sähköön liittyviä tehtäviä on paljon muissakin taloteknisissä järjestelmissä. Paras ajankohta valaisinten ja muiden laitteiden lisäasennuksille sekä kaapelivedoille on ennen kuin maa ehtii routaantua”, kertoo Aro Systemsin työnjohtaja Isto Kupiainen.

Kesästä talviasentoon

Lämmitysjärjestelmien säätöihin ja toimintatarkastuksiin kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin ennen syyskylmiä. Asian tärkeys korostuu isoissa kiinteistöissä, jossa lämmönjako perustuu laajaan vesikiertoiseen patteriverkostoon.

Järjestelmän säädöillä ja tasapainottamisella varmistetaan yhtäläiset lämpöolosuhteet kaikissa huoneistoissa sekä pienennetään energiankulutusta. Huonelämpötilojen optimoinnilla on merkitystä, sillä nousu yhdellä celsiusasteella kasvattaa lämmityskuluja jopa viidellä prosentilla. Ennakoiden tehdyt huollot ja tarkastukset tulevat edullisimmiksi kuin vikaantuneen järjestelmän uusiminen pakon edessä.

Toimenpiteiden ajoittaminen lämmityskauden ulkopuolelle mahdollistaa kierron pysäyttämisen työn ajaksi ilman että kiinteistölle koituu haittaa.

Vesikiertoiseen verkostoon muodostuu paine-eroja virtauksen lämpötilojen vaihtuessa vuodenaikojen mukaan. Kesällä vesi on putkistoissa viileimmillään, jolloin sen tilavuus ja paine pienenee. Talvella vesi on vastaavasti kuumempaa, laajentunutta ja korkeampi paineista.

Paineen laskiessa liiaksi erottuu vedestä ilmaa, joka tyypillisesti hakeutuu ylimpiin lämmityspattereihin aiheuttaen niissä toimintahäiriöitä. Ilmanpoistoa varten pattereissa on ilmausruuvit, joita käytettäessä tulisi varmistua verkoston riittävästä paineesta. Alipaineisen verkoston avaaminen päästää patteriin lisää ilmaa, joten paras ajankohta toimenpiteelle on lämmityskauden alussa, kun virtauksen lämpötilaa nostetaan.

Ilmaaminen vähentää korroosiota ja sitä kautta verkostoon kertyviä epäpuhtauksia. Likaantuminen tuottaa ajan mittaan lämmitysongelmia, jotka saattavat vaatia järjestelmän puhdistusta huuhtelemalla.

Ilmaaminen vähentää korroosiota ja sitä kautta verkostoon kertyviä epäpuhtauksia. Likaantuminen tuottaa ajan mittaan lämmitysongelmia, jotka saattavat vaatia järjestelmän puhdistusta huuhtelemalla.

Pattereiden termostaattiventtiileiden jumittaminen voi kieliä epäpuhtauksista tai johtua vain kesäkuukausien käyttämättömyydestä. Niiden toimivuus tulisikin tarkistaa ennen lämmityskauden alkamista.

Painehäviöt paljastuvat tavallisesti ensimmäisillä syyskylmillä, kun virtaaman lämpötilaa nostetaan kesän jäljiltä. Syy voi piillä vuotavissa venttiileissä, pumpuissa tai painesäiliössä.

Tarkistukset ja säädöt olisi teetettävä säännöllisesti huolimatta siitä mikä lämmitysmuoto on käytössä. ”Maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen laiteyksiköt sekä kaukolämmön jakokeskus kaipaavat yhtä lailla huolenpitoa kuin öljykattilat. Tunti pannuhuoneessa säästää murheilta talvipakkasilla”, toteaa Aro Systemsin LVI-työnjohtaja Jouni Lehtonen.

Puhdasta sisäilmaa

Koneellinenkaan tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä ei tuota puhdasta ilmaa, jos ilmanvaihtojärjestelmä on likainen.

Ilmanvaihtolaitteiden suodattimet on syytä vaihtaa vähintään kahdesti vuodessa mukaan lukien huoneistokohtaiset raitisilmaventtiilit. Otolliset ajankohdat asettuvat alkusyksyyn, jolloin kasvien siitepölykaudet ovat päättyneet sekä kevääseen katuhiekotusten poistamisen jälkeen. Kohteen sijainti vilkkaasti liikennöitävien ajoväylien varrella tai altistuminen muilla tavoin pienhiukkasille edellyttää tavanomaista tiheämpää vaihtorytmiä.

Koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien laajamittaisten huoltojen väleiksi suositellaan viittä vuotta. Ihanteellisessa tilanteessa ne voidaan tahdittaa suodattimien vaihtoihin ennen lämmityskautta tai sen jälkeen.

Keväällä sammutettua tai kesäasentoon käännettyä talotekniikka on syytä testata syksyllä ennen käyttöönottoa. Tyypillinen järjestelmä on lämmöntalteenotto, joka hyödyntää ja kierrättää poistoilmaan sitoutunutta energiaa. LTO-laitteen siirrinpintojen puhdistaminen ennen tai jälkeen lämmityskauden pitää sen hyötysuhteen korkealla.

 

Myös viemäreiden ja sadevesiputkien tukkeutumisia voidaan välttää ennakoivilla tarkistuksilla. Ne kannattaakin kuvauttaa säännöllisesti ja tarvittaessa huuhdella, mitä on syytä välttää talvikuukausina.

Talotekniikan häiriötön ja optimaalinen toiminta vaatii järjestelmien säännöllistä huoltoa. Kohteen tuntevat alan ammattilaiset pitävät riskit kurissa ja kokonaisuudet ajantasaisina. Aro Systemsin palvelut kattavat talotekniikan LVISA-ylläpitosopimukset sekä vanhoille että uusille liikekiinteistöille ja asuntoyhtiöille. Ota yhteyttä ja varmista oman kiinteistösi valmius alkavaan talveen.      

Aro Systemsin talotekniikkaurakat toteutetaan toimintamallilla, joka kytkee yhteen aikataulu- ja resurssihallinnan. Suoritetasoinen ennakkosuunnittelu, ajantasainen tilannekuva ja nopea reagointi muutoksiin ovat sen vahvuudet.

Uuden toimintamallin ytimessä on yksityiskohtainen aikataulun suunnittelu aina tehtäväsuoritteen ja sen vaatimien resurssien tasolle asti. Toteutumisen seuranta tarjoaa kokonaiskuvan työn etenemisestä, jolloin projektinjohto on jatkuvasti tilanteen tasalla. Sen ansiosta hän voi havaita ja ottaa haltuun nopeasti myös ennakoimattomat tilanteet ja tarpeet.

– Käytämme samaa toimintamallia kaikissa talotekniikkaprojekteissa, olipa kyseessä sitten iso tai pieni projekti, kertoo Aro Systemsin tuotantojohtaja Niko Lindholm.

Niko Lindholm

Laatua kokonaisuuden hallinnalla

Aikatauluja on tehty rakentamisen alalla toki ennenkin. Usein pääurakoitsija pitää yllä karkean tason yleisaikataulua ja aliurakoitsijoilla on jokaisella oma tapansa varmistaa oman osuutensa toteutuminen ajallaan.

Isonkin kohteen sähkö- tai LVI-urakka saattaa olla vain yksi viiva pääurakoitsijan yleisaikataulussa. Koordinaatio aliurakoitsijoiden kanssa on käytännössä työmaakokousten varassa. Pääurakoitsija on heidän tarjoamansa tilannetiedon varassa, minkä seurauksena kokonaiskuva jää väistämättä epätäydelliseksi.

– Ammattilaiset tietävät, että aikataulu kertoo paljon hankkeen onnistumisesta. Jos siinä ei pysytä, jossain piilee viivytyksen aiheuttanut ongelma. Sen löydyttyä korjaaminen vie edelleen lisää aikaa ja tulee kalliiksi. Samoin aikataulun kiinni kiriminen, mikä koskee usein jo laajempaa joukkoa työmaan urakoitsijoita, Lindholm kuvailee.

– Koko tilanne olisi voitu ehkä välttää paremmalla suunnittelulla tai haittoja rajata nopealla reagoinnilla. Näiden edellytys puolestaan on ajantasainen kokonaiskuva ja kyky johtaa sen toimintaa sen mukaisesti.

Todellinen tilannekuva johtamisen tukena

Isojen kohteiden urakoitsijana tunnettu Aro Systems on luonnollisesti kehittänyt omaa projektinhallintaansa vuosien aikana. Nyt yhtiössä päätettiin toteuttaa uudistus, jolla aikataulu- ja resurssihallinta nostetaan vielä kokonaan uudelle tasolle.

Uusi toimintamalli yhtenäistää erilaisten projektien aikataulusuunnittelun ja lisää panostusta käynnistystä edeltävään valmisteluun. Alustana toimii pilvipohjainen ohjelmisto, jonka visuaalisuus tekee työn etenemisen seurannan helpoksi. Näin työnjohdolla on käytössään tehokas työkalu, jonka ansiosta aikataulupoikkeamiin voidaan reagoida välittömästi tilanteen korjaamiseksi.

Yhtiötason projektinohjausjärjestelmälle ohjelmisto tarjoaa seurantatietoa esimerkiksi projektin valmiusasteesta. Näin kytkeytyvät yhteen kaikki onnistuneen urakan elementit: aikataulu, resurssit ja talous.

Resurssit oleellinen osa aikataulua

Eräs alkava iso projekti on osuva esimerkki kuvaamaan aikataulutusta. Kohteessa tehdään sähkötöitä useassa eri lohkossa ja niiden eri kerroksissa. Urakka jaetaan ensin pääsuoritteiksi rakennusliikkeen yleisaikataulua varten.

Tämän jälkeen työ pilkotaan jokaisen lohkon ja kerroksen osalta suoritteiksi jopa tehtävätasolle asti. Kun tehtävään kytketään sen suorittamisen edellyttämät resurssit, nähdään aikataulua seuraamalla jatkuvasti, paljonko jäljellä olevan työn tekemiseen tarvitaan resursseja ja milloin.

Uuden toimintamallin mukainen yksityiskohtainen suunnittelu ei riipu projektipäällikön ajankäytöstä tai muista kiireistä. Se tehdään tiimityönä ja aina samalla tavalla ennen projektin alkamista.

Käytännössä työ on laskentaa, sillä suunnittelun perustaksi ei riitä tehty urakkatarjous. Aikataulun tulee pohjautua faktatietoon työn vaatimasta ajasta ja resursseista sekä tarkennettuun kuvaan kohteessa tehtävistä töistä.

Läpinäkyvyydestä hyötyä kaikille

Aikataulujohtamiseen keskittyvä toimintamalli on tehty luonnollisesti Aro Systemsin oman projektinjohdon ja seurannan tarpeisiin. Sen mukaisesti projekti suunnitellaan, resursoidaan ja johdetaan niin, että urakka valmistuu sovitusti ja ajallaan. Se on työkalu, jolla projektipäällikkö johtaa työmaata ja asentajat voivat seurata omaa työsuoritettaan.

Silti uudesta toimintamallista on hyötyä myös muille. Isoissa kohteissa voi olla töissä kymmeniä urakoitsijoita, eikä yllättäviltä tilanteilta tai aikataulumuutoksilta voida välttyä. Niiden vaatimat järjestelyt voidaan ottaa heti käsittelyyn pääurakotisijan sekä kaikkien muiden kanssa, joita ne koskevat.

Aikataulun läpinäkyvyyden ansiosta muutkin urakoitsijat tietävät, missä vaiheessa asennukset etenevät ja voivat suunnitella omia töitään sen mukaisesti. Aro Systemsin aliurakoitsijat ovat mukana aikataulussa vaikkeivat he ole siellä yhtiön omina resursseina. Näin voidaan seurata kokonaisuuden valmiusastetta.

– Kaikille on eduksi, kun suunnittelemme työmme perusteellisesti ja tunnemme tarkoin oman tekemisemme. Tilannekuvat jaetaan tarpeen mukaan myös muille. Poikkeamat havaitaan ja käsitellään yhdessä samoin tein, Niko Lindholm kertoo.

– Pidämme kiinni omasta aikataulustamme ja osaamme myös kommentoida pääurakoitsijan yleisaikataulua ja aliurakoitsijoiden aikatauluja. Tuloksena on ajallaan ja laadukkaasti toteutettu projekti ilman loppukiriä.

 

Laadukkaat ja asianmukaiset järjestelmät palvelevat sekä rakennusten käyttäjiä että omistajia. Aro Systems hallitsee talotekniikan asennuksesta ylläpitoon ja huoltoon.

Moderni talotekniikka koostuu useista itsenäisistä ja toisiaan täydentävistä osa-alueista. Perinteinen lämmityksen, vesijohtojen ja ilmanvaihdon kolminaisuus on saanut rinnalleen monia muita järjestelmiä, kuten valaistuksen, kulunvalvonnan ja tietoliikenneyhteydet.

”Näitä kaikkia ohjaava kiinteistöautomaatio on rakennuksen sydän, joka optimoi muuta talotekniikkaa ja ohjaa sitä reagoimaan olosuhteiden muutoksiin. Rakennukset voivat näyttää ulkoisesti samanlaisilta, mutta niissä saattaa olla toisistaan poikkeavia taloteknisiä ratkaisuja ”, vertaa Aro Systems Oy:n Etelä-Suomen Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtaja Isto Hietanen.

Isto Hietanen

Automaation vahvistuneen roolin myötä lähes kaikissa 2020-luvulla ja aiemminkin valmistuneissa uudis- ja saneerauskohteissa hallitaan talotekniikkaa keskitetysti yhdellä järjestelmällä. Toimintojen monipuolistuttua nykyisin puhutaankin LVIS:n sijasta jo LVISA:sta, jossa viimeinen kirjain viittaa automatiikkaan.

Rakennuksen käyttötarkoitus määrittelee mitä taloteknisiä järjestelmiä kohteessa tarvitaan ja missä laajuudessa. Esimerkiksi asuinkerrostalossa kulutetaan vettä enemmän kuin toimistoissa, joissa vastaavasti ilmanvaihdon ja valaistuksen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.

Keskitetyn automatisoinnin alaisuudessa ohjautuvien järjestelmien yleispiirteenä on huomaamattomuus. Monet niistä hoitavat tehtäväänsä piilossa rakennuksen käyttäjiltä ja paljastuvat vasta häiriötilanteissa, joista konkreettisin lienee katkos sähkönjakelussa.

Toimintojen hallinnalla ja ohjauksella mukaudutaan olosuhteiden vaihteluihin sekä optimoidaan energiankulutusta. Korkeatasoinen talotekniikka onkin avainasemassa pyrittäessä parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta ja pienentämään elinkaarikustannuksia. Laadukkailla tuotteilla toteutetut järjestelmät kerryttävät välittömästi säästöjä, jolloin niihin tehdyt investoinnit alkavat heti maksamaan itseään takaisin. Hyvänä osoituksena tästä on valaistuksen mullistanut LED-teknologia älykkäine ohjausjärjestelmineen.

TÄRKEÄ ROOLI PROJEKTEISSA

Rakennusurakoissa tilaajat ovat avainasemassa päätettäessä tilojen tulevista toiminnoista ja käyttötarkoituksista.  Toiveiden toteutumista varjostaa epävarmuus, mikäli rakennushankkeen muut osapuolet jättävät talotekniikan vähälle huomiolle. Asetelmaa ruokkii järjestelmien kehittyminen yhä teknisimmiksi ja moniulotteisimmiksi, jolloin niiden ymmärtäminen on vaativaa sekä saattaa tuntua muun rakentamisen näkökulmasta jopa toissijaiselta.

Tällöin tyydytään helposti määräysten mukaisiin perusratkaisuihin, jotka täyttävät huonosti tai vain välttävästi niille asetetut odotukset. Ilmiö korostuu rakennettaessa toiselle, mutta jos kohde on tulossa omaan käyttöön, asetetaan laatuvaatimukset tyypillisesti aivan eri tasolle.

Taloteknisten tuotteiden ja järjestelmien valinnassa tulisikin hinnan ohella tarkastella hyöty- ja tuottosuhdetta. Hankintapäätösten tukena olisi tarpeen laskelmien kautta selvittää kustannukset ja toisaalta säästöt koko elinkaarelta.

Sovittamalla talotekniikka heti alusta lähtien kiinteäksi osaksi projektia voidaan välttää pahimmat sudenkuopat. Unohtaminen käynnistymisvaiheen jälkeen tuottaa suurella todennäköisyydellä jatkossa ongelmia, vaikka muu urakka vaikuttaisikin etenevän aikataulussaan. Pahimmassa tapauksessa alkuperäiset asennussuunnitelmat osoittautuvat toteuttamiskelvottomiksi ja niiden päivittäminen viivästyttää kohteen käyttöönottoa. Tiedossa on jopa projekteja, joissa on jouduttu purkamaan valmiita rakenteita

Yhtenä projektinhallinnan haasteena on talotekniikan jakautuminen useisiin erilaisiin järjestelmiin ja niiden yhdistelmiin. Tämä luo painetta jakaa hanke monelle taholle ja pieniin vastuualueisiin. Aro Systemsin vahvuutena ovat kattavat LVISA-alan palvelut, jolloin projekteihin pystytään tarjoamaan kaikki toteutuksesta ylläpitoon ja huoltoon.

sähköurakointi uusimaa

Talotekniikan asentaminen vaatii poikkeuksetta ammattitaitoa ja voimassa olevia lupia sekä pätevyyksiä. Asentavan tahon asiantuntemusta olisi syytä hyödyntää hankintapäätösten tukena. Ihanneasetelmassa tieto ja osaaminen tukisivat hanketta alusta toteutukseen asti. Näin talotekniset järjestelmät palvelisivat loppukäyttäjäänsä luotettavasti ja odotetulla tavalla.

KEHITYKSEN SUUNTA ETEENPÄIN

Talotekniikan lähitulevaisuus monipuolistaa olemassa olevia järjestelmiä ja tuo tullessaan uusia niiden rinnalle. Energian käyttöön liittyvissä innovaatioissa ovat jo yleistyneet erilaiset hybridimallit, joissa lämmitystavaksi valitaan yksi tai useampi saatavilla olevista vaihtoehdoista olosuhdemuuttujien perusteella.

Odotettavissa on akkuteknologiaan ja lämmön entistä tehokkaampaan talteenottoon liittyviä ratkaisuja. Tämä vie energian tuotantoa ja varastointia yhä enemmän omavaraisuuden suuntaan.

Uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkosähkön hyödyntäminen lisääntynee ja monipuolistunee. Tulevaisuudessa liikerakennuksilla tai kerrostaloyhtiöillä saattaa olla vaikkapa oma tuulivoimala katollaan tuottamassa energiaa.

Julkisissa tiloissa yleistynee yhä enemmän liiketunnistukseen perustuva kosketusvapaus valaistuksessa ja vesihanoissa.

Tuotteiden ja järjestelmien kehitystä ohjaa hyötysuhteen ohella muuntojoustavuus. Ominaisuudella on merkitystä muutoksissa, jotka liittyvät tilojen käyttötarkoitusten tai henkilömäärien vaihteluihin. Nykyaikaisissa kouluissa mukautuminen erikokoisten oppilasryhmien tai oppisisältöjen tarpeisiin on jo arkipäivää. Iltaisin ja viikonloppuisin samoissa tiloissa harrastetaan sekä järjestetään yleisötilaisuuksia.

Tärkeänä talotekniikan ulottuvuutena on järjestelmien seurantasovellukset. Ne ilmoittavat häiriötilanteista varhaisessa vaiheessa ja kertovat käyttötottumusten vaikutuksista kustannuksiin. Sovellusten avulla voidaan hallita etänä rajattuja osa-alueita tai laajempia kokonaisuuksia.

Pentti Aron (1922-2009) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta maaliskuun 29. päivänä. Vihdissä syntynyt, ja lähes koko ikänsä Helsingin Oulunkylässä asunut, Pentti Aro toteutti vuonna 1954 unelmansa ja perusti oman sähköliikkeen. Pentti johti Sähkö-Aro nimellä toiminutta yritystä 1970-luvun lopulle asti. Yhtiöstä kasvoi tänä aikana tunnettu sähköasennusliike, nykyiseltä nimeltään Aro Systems.

Sähkömiehen pojasta tulee sähkömies

Erääseen työpaikkaluetteloonsa Pentti Aro on merkinnyt toimenkuvakseen kesinä 1935-1936 ”ulkoasianhoito”. Kyse oli juoksupojan työstä Kraaztin sähköliikkeessä, jossa Pentin isäkin oli ollut töissä. Pentin osalta varsinainen pidempään kestävä työ alkoi siis tästä tehtävästä. Työnteko ja ansaitseminen oli kiinnostanut tosin Penttiä jo aikaisemminkin ja taskurahaa oli tullut hankittua tätä ennen muun muassa sokerijuurikaspellolla, lehtien jakamisella ja joululehtien tilauksia välittämällä.

Vuonna 1936 Pentti siirtyi Pohjoismaisen Sähkö-Osakeyhtiön palvelukseen, jota hän jälkeenpäin piti yhtenä elämänsä ratkaisuhetkistä. Kolmen yrityksessä työskentelyvuoden aikana Pentti toimi radioasentajana, osastopäällikön apuna ja huolehti myös varaosavarastosta. Yrityksellä oli sähkötarvike-, valaistuskaluste-, kone-, suurjännitelaite-, hissi-, neon-, radio-, kassakone- ja gramofoniosastot ja tarvittavat huoltopalvelut sekä lisäksi myyntikonttori ja varastoja. Yritys oli monen lähinnä saksalaisen toiminimen pääedustaja Suomessa. Näissä ympyröissä Pentti oli hyvässä opissa. Työnsä ohella hän opiskeli muun muassa Kansanvalistusseuran kirjeopistossa ja Ammatinedistämislaitoksessa. Ensiksi mainitusta Pentillä oli todistus radiotekniikan kurssin suorituksesta vuonna 1937.

Sodan sytyttyä Pentti Aro anoi vapaaehtoisena Puolustusvoimiin, mutta nuoresta iästä johtuen anomusta ei hyväksytty. Helmikuussa 1940 tuli kuitenkin käsky ilmoittautua Ilmavoimien mekaanikkokurssille ja lokakuussa hänet valittiin ohjaajaoppilaaksi Kauhavan Ilmasotakouluun. Pentti Aro osallistui jatkosotaan ja Lapin sotaan pommikoneen ohjaajana pommituslaivueessa 42. Sotalentoja hänelle kertyi yhteensä 48.

Pentti Aro vuonna 1941.

Sodan jälkeen sähkömiehillekin riitti töitä, kun Suomea jälleenrakennettiin. Pentti Aro teki asentajan töitä parissakin liikkeessä marraskuun lopulta 1944 lähtien. Työnantajat olivat Sähköteollisuus Oy ja Töölön Sähköhuolto Oy. Vuonna 1946 Pentti valmistui sähköteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta. Hän työskenteli valmistuttuaan ensin työnjohtajana Airamilla ja sitten myyntitehtävissä Valtion Sähköpajalla (Televa).

Pentti Aro ja perhepiiri

Sodan jälkeen Pentti Aro asettui asumaan vanhaan kotiinsa Etumetsä 5:een Oulunkylään. Pentti oli innokas käymään tansseissa, olihan Thompsonin tanssikoulu aikanaan käyty. Tulevan vaimonsa, Veran, Pentti tapasi myös tansseissa. Tapahtumapaikkana oli Ostrobotnia ja aika kevät 1947.

Pentti ja Vera vihittiin 8.2.1948 ja he asettuivat asumaan Pentin lapsuudenkodin naapuriin rakentamaansa omakotitaloon. Pentin ja Veran ensimmäinen lapsi Paavo syntyi 1948. Vuonna 1952 syntyi Kalevi ja oman yrityksen perustamisen jälkeen vuonna 1957 Lauri.

Pentti Aro perheineen 1950-luvun lopussa.

Pentti asui Oulunkylässä lähes 80 vuotta, elämänsä loppuun saakka. Hän oli muun muassa Oulunkylän kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja ja osallistui Oulunkylän Lions-klubin toimintaan. Eläkevuosina vaihtelua elämään toivat Pilvenveikot ja Ilmavoimien hyvä huolenpito lentäjäveteraaneista. Pentti oli myös innokas kuntoilija. Erityisesti murtomaahiihto oli hänelle tärkeää. Vielä hyvin iäkkäänäkin hiihtokilometrejä kertyi vuoden mittaan useita satoja kilometrejä. Myös kalastus kuului läpi elämän Pentin vapaa-ajan harrastuksiin.

Pentti Aro kalassa poikiensa kanssa.

Aro Systemsin perustaminen

Sähkö-Aro Oy:n 30-vuotisjuhlassa 1984 Pentti muisteli yrityksensä perustamista seuraavasti:

”Alussa oli Vera, Pentti ja Artturi Torppa. Osakepääomana oli vajaa pakillinen työkaluja, joista arvokkaimmat olivat pylväskengät vöineen. Keskeneräisen omakotitalon velkojen lisäksi otettiin Käpylän KOP:sta 100 000 markan suuruinen laina. Vakuudeksi pankinjohtaja Aulanko hyväksyi talon ja tontin. Lisäksi oli Monark-merkkinen polkupyörä, Smith Premier-kirjoituskone ja kierrettävä laskukone ”Surra”.”

Edellä mainittu Artturi Torppa oli yhtiön ensimmäinen asentaja, Pentti Aron naapureita Oulunkylästä. Alussa Sähkö-Aro teki omakotitalojen sähkötöitä. Urakkasopimuksista moni tehtiin sellaiseksi, että ensimmäinen maksuerä oli maksettava jo sopimusta tehtäessä. Näin yritys sai rahaa tarvikkeiden hankkimiseen ja palkkojen maksuun. Pentti Arolla oli hyvät suhteet sähkötukkuliikkeisiin vanhastaan. Näin saatiin tarvikkeet edullisesti. Kahden kuukauden kuluttua hankittiin yrityksen ensimmäinen auto, joka oli Ford-merkkinen. Tänäkin päivänä Aro Systemsin huoltoautokalusto koostuu Ford-merkkisistä autoista, joita nykyisin käytössä jo yli 60 kappaletta.

Liikevaihto alkoi kasvaa siinä vaiheessa, kun yritys alkoi saada urakoita yleisen rakentamisen puolelta. Toiminnan laajetessa palkattiin sekä työnjohtajia, että asentajia lisää. Alkuaikoina omistaja huolehti itse kaikista konttoritöistä vaimonsa Veran avustamana. Ensimmäiset viisi vuotta menivät kuin siivillä. Velat oli maksettu ja myös perheen kolmas poika oli syntynyt tänä aikana.

1950-luvun lopulla ajanmukaisempien toimitilojen hankkiminen tuli ajankohtaiseksi ja yritys muutti omakotitalon kellarista Oulunkylästä Käpylään. Koskelantielle katutasoon perustettiin myymälä ja yläpuolella olevaan huoneistoon yrityksen toimistotilat. Liiketoiminnan pääpaino oli urakoinnissa ja näin on jatkunut aina tähän päivään saakka.

Ensimmäinen yrityksen suuri urakka oli Kallion kansakoulun sähköjärjestelmän muuttaminen tasavirrasta vaihtovirralla toimivaksi. Suuret urakat jatkuivat ja vuosien saatossa Aro Systems on vastannut lukemattomien kohteiden taloteknisistä töistä. Listalta löytyy useita tunnettuja kohteita pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Oulusta.

Pentti Aro työn touhussa vuonna 1979.

Vastuutehtävissä

Ammattialansa valtakunnallisiin ja paikallisiin järjestöihin Pentti Aro kuului 1950-luvun lopulta alkaen. Tällaisia olivat muun muassa Sähköliikkeiden Liitto ja Sähkötyönantajaliitto, jonka Helsingin osaston varapuheenjohtajana Pentti oli yhdeksän vuotta.

Eräs sähköalan yhteenliittymä oli myös Sähköliikkeiden Osakeyhtiö (myöhemmin SLO), jonka olivat perustaneet vuonna 1945 lähinnä eräät Helsingin ulkopuoliset vanhat sähköliikkeet. Monitoimiyhtiön ideana oli esimerkiksi yhteisostoin alentaa kustannuksia. Yhtymällä oli myös teollisuutta, muun muassa Kaapeliteollisuus Oy Oulussa ja valaisintehdas Mäntsälän Metalli Oy. Yhtymän toimialaan kuuluivat sähköasennustarvikkeet, elektroniikka- ja sähkölaitostekniikka ynnä alan tukku-, vienti- ja agentuurikauppa. Pentti valittiin SLO:n hallintoneuvostoon, jota Pentti piti yhtenä sähkömiesuransa huippuhetkistä. Sähkö-Aro kasvatti omistustaan yhtiössä seitsemään prosenttiin saakka, kunnes SLO siirtyi Nokian omistukseen vuonna 1986.

Laaja järjestötoiminta ja alalla vaikuttaminen toi Pentille lukuisia tuttuja eri piireistä.

Sähköurakoitsijaliiton hallitus 22.5.1973. Kuvassa vasemmalta Heikki Kuusela, Holger Stolpe, Pentti Aro, Yrjö Valkama, Erkki Lounatvuori, Voitto Koskela, Pekka Nieminen, Sakari Maaniemi, Klaus Stenroos, Paavo Bohm, Erkki Hildén ja Paavo Blom.

Tarinankertoja ja kynäniekka Pentti Aro

Tarinoiden kertomisen lisäksi Pentti Aro oli oiva kynämies. Ja mikä yllättävintä sähkömies ja toimitusjohtaja rustasi myös runoja. Pentin tekemät runot olivat sikäli käyttörunoutta, että hän oli sijoittanut niitä pitämiinsä puheisiin työpaikkajuhlissa, onnittelukäynneillä ja erilaisissa kokouksissakin.

Toimitusjohtaja pitämässä joulujuhlan puuropuhetta.

Pentti Aro oli mestari löytämään oikeat jutut ja oikeat tarinat oikeaan tilaisuuteen. Esimerkiksi alla olevalla aloituksella Pentti aloitti aikanaan puheensa Sähkötyönantajain Helsingin osaston juhlissa ylioppilasjuhlien jälkeisenä päivänä.

”Mieluummin minä puhun täällä sadalleviidellekymmenelle sähkömiehelle kuin olisin eilen ottanut vastaan ylioppilaslakin.”

Toinen esimerkki Pentin puheista on yrityksen 30-vuotisjuhlista, jotka järjestettiin laivaristeilynä. Pentti aloitti puheensa kertomalla muinaissuomalaisesta heimoyhteisöstä, jonka tapana oli ahtaa kaksi vastanainutta pieneen mökkiin, lukita mökki kolmeksi päiväksi ja hakata halolla seinään:

”Tottukaa toisiinne.”

Tämä oli harkittua henkilökuntapolitiikkaa, ja sen tarkoituksena oli nostattaa arolaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta laivan ahtaissa tiloissa. Pentti hallitsi tyylilajin vaihtamisen tilanteen mukaan ja hän oli pidettyä seuraa niin vuorineuvosten kuin oman firman sähköasentajienkin joukossa.

Pentti Aro kuoli 86-vuotiaana 14.3.2009.

Aro Systemsin projektinhoitaja Jussi Viljakainen Tampereelta kertoi helmikuun Rakennuslehdessä kuulumisia menossa olevista hankkeista ja omista työpäivistään.

Voit lukea Jussin haastettelun tästä.