Aro Systems vahvistaa LVI-liiketoimintaansa. Projektit on varsinkin pääkaupunkiseudulla toteutettu tähän asti pääosin siten, että Aro on hoitanut projektin- ja työnjohdon ja asentajat ovat tulleet alihankintana.

Aro Systems on nyt vahvistamassa omaa organisaatiotaan myös LVI-toteutuksissa, vaikka myös nykyisen kaltainen kumppanuusmalli jatkuu.

Oli toteutusmalli mikä tahansa – omat asentajat tai kumppanuus – Aro hakee selkeää liiketoiminnan kasvua ja isompia LVI-hankkeita.  Osana kasvun mahdollistamista LVI-liiketoiminta vahvistui keväällä uudella LVI-liiketoimintajohtajalla Arto Turkulaisella.

Haastattelimme Turkulaista tämän ensimmäisellä työviikolla. ”Ihan aluksi aion tutustua asiakkaisiin, arolaisiin ja tällä hetkellä meneillä oleviin projekteihin. Tarkoitus on kehittää ja kasvattaa nopeasti LVI-liiketoimintaa”, kertoo Turkulainen ensimmäisistä toimenpiteistään. ”Johtajan tärkeänä tehtävänä on myös pitää katse tulevaisuudessa. Eli mitä alalla on tapahtumassa ja miten Aro tulee toimimaan LVI-projekteissa jatkossa.”

Turkulainen siirtyi Aro Systemsiin toisen talotekniikka-alan yrityksen toimitusjohtajan pestistä. Aikaisempaa työtaustaa hänellä on muun muassa useammasta eri talotekniikka-alan yrityksestä. Lisäksi hän on työskennellyt alalla konsulttina.  Sähköasentajan ja automaatioinsinöörin tausta on työuran aikana täydentynyt LVI-puolen vahvalla osaamisella.

Miten Aro siis tulee lähitulevaisuudessa toimimaan? ”Erilaiset isot kumppanuushankkeet lisääntyvät koko ajan. Siksi onkin hienoa, että Aro on päässyt hyvin mukaan näihin suuriin hankkeisiin. Silti myös nopeampitempoiset ja pienemmät projektit tulevat jatkossakin olemaan Arolle tärkeitä”, Turkulainen kertoo.

”Lähitulevaisuudessa aiomme Arossa panostaa vieläkin enemmän henkilöstöön ja laadukkaisiin projekteihin, ja varmasti tullaan jatkossa rekrytoimaan lisää LVI-alan osaajia.”

Entäpä mistä uuden liiketoimintajohtajan löytää vapaa-ajalla? Ainakin veneilemästä ja pyöräilemästä – niin moottoripyörällä kuin tavallisella pyörällä. ”Palasin myös takaisin vanhan harrastukseni pesäpallon pariin, kun löysin hyvän pelailuporukan. Vauhdikkaampien vapaa-ajanviettotapojen vastapainoksi olen mukana myös paikallisessa Lions Club -hyväntekeväisyystoiminnassa, jossa keräämme varoja erityisesti vähävaraisille nuorille.”

Kysy lisää LVI-projekteistamme:

Arto Turkulainen

m. 050 433 3210
arto.turkulainen@arosystems.fi 

Tays eli Tampereen yliopistollinen sairaala uudistuu. Sairaalan historian suurimmassa uudistamishankkeessa keskeisessä roolissa ovat tilat. Keskussairaalassa tehdään uudistiloja, remontoidaan vanhoja ja rakennetaan uutta ja pitkään kaivattua parkkihallia.

Tays-Keskussairaalan etupihalle on juuri valmistumassa muun muassa uusi sydänsairaala sekä lasten ja nuorten sairaala. Kokonaisuudessaan etupiha valmistuu käyttöön alkuvuonna 2020. Uudistushankkeen kokoluokasta kertoo, että tällöin Taysin uudistamisohjelma on noin puolessa välissä.

Suunnittelussa mukana potilaat ja muut tärkeät sidosryhmät

Selvää on, että näin mittavassa hankkeessa on haluttu kuulla tarkasti tulevia uusien tilojen käyttäjiä.

”Potilaslähtöisyys on ollut suunnittelun lähtökohta. Olemme tehneet mittavan määrän potilaskyselyitä ja selvityksiä, tehneet yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa, käyneet läpi asiakaspalautteita ja reklamaatioita. Olemme käyttäneet myös kokemusasiantuntijoita ja tehneet ”mystery shoppingia” (eli palvelun testaamista Taysin ”valepotilaana”)”, kertoo uudistamisohjelman projektijohtaja Isto Nordback. Istolla on pitkä kokemus Taysin toiminnasta muun muassa lääkärinä, ylilääkärinä, klinikanjohtajana, toimialajohtajana ja nyt yhtymähallinnossa. Myös Tampereen kaupungin vammaisneuvosto on ollut tausta-apuna, kun tiloja on suunniteltu.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tätä tietoa hyödyntäen suunnittelussa on käytetty palvelumuotoilun menetelmiä. Uudistuneissa tiloissa se tulee näkymään konkreettisesti esimerkiksi helpompana ja nopeampana liikkumisena paikasta toiseen sekä selkeinä opasteina ja tavaraliikenteen tehostumisena.

Mitä vaatimuksia mittava uudistamisohjelma on sitten asettanut valituille rakentamiskumppaneille? ”Kyseessä on sairaala, jonka täytyy toimia samaan aikaan 24/7. Joten totta kai valituilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan erittäin korkeaa laatutasoa ja ammattitaitoa”, kertoo Isto Nordback. ”Pitää tehdä asiat ammattiylpeydellä.” Erittäin tärkeää on ollut myös miettiä rakentamisen aikana, että liikkuminen on helppoa, opasteet ovat selkeät, logistiikka toimii ja se, miten estetään mahdollisimman hyvin melu- ja hajuhaitat.

”Sairaala sairaalassa”

Uudistilojen suunnittelussa on ollut mukana vahvasti myös henkilökunta, joka on tuonut toiminnallista näkökulmaa: kuinka sairaalan halutaan tulevaisuudessa toimivan?

Isto Nordbackin mukaan suunnittelussa päädyttiinkin ”sairaala sairaalassa” -tyyppiseen ajattelutapaan ja toteutukseen. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tietyntyyppisiin leikkauksiin erikoistunut leikkausosasto, poliklinikka ja vuodeosasto voivat muodostaa oman, toiminnallisen yksikkönsä. Tavallisempi malli on sairaaloissa ollut se, että leikkaussalit ovat yhdessä, poliklinikka toisessa ja vuodeosastot kolmannessa paikassa.

Nordbackin mukaan valittu ratkaisu tuo potilaalle läheisyyttä ja helpottaa kulkua tiloissa. Henkilökunnalle se rakentaa oikeanlaista me-henkeä ja ammattiylpeyttä. Myös tiedonkulku toimii paremmin ja tehokkuus sekä tuloksekkuus paranevat.

Tavoitteena uudistuksessa on myös, että sairaalan henkilökunta voi keskittyä entistä enemmän varsinaiseen työhön, mikä lisää työmotivaatiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tehokkaampaa tavaralogistiikkaa ja tietojärjestelmien käyttöä. Näin hoitajan työ ei mene tavaroiden purkamiseen, hyllyjen täyttämiseen ja erilaisten tavaroiden määrien laskemiseen. ”Tavoite on, että ihmiset meillä voivat kokea tekevänsä sitä työtä, johon heidät on alun perin palkattu.”

Aro Systems mukana muun muassa uudessa sydänsairaalassa

Aro Systems on Taysissa vastannut muun muassa uuden sydänsairaalan sekä lasten ja nuorten sairaalan sähkötöistä sekä muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin keskittyneen uudisrakennuksen lämpö- ja jäähdytysurakasta. Lisäksi Aro Systems on vastannut uuden jäteimuaseman sähkötöistä sekä uuden parkkihallin ja etupihan valaistuksen sähkötöistä.

Kohde on luonnollisesti ollut hyvin erilainen ja vaativa Aro Systemsin Tampereen alueen toiminnasta vastaavan liiketoimintapäällikkö Harri Lindströminkin mielestä. ”Uusi sydänsairaala otetaan käyttöön huhti–toukokuun vaihteessa. Sydänsairaalassa tehdään muun muassa kuvantamista ja leikkauksia. Sairaalalla on oma varavoimakeskus, eli jos sähkö valtakunnan verkossa katkeaa, niin sairaala toimii silti. Leikkaussaleissa on lisäksi vara-akkujärjestelmät toimenpidevalaistukselle. Sairaalan täytyy toimia kaikissa olosuhteissa”, Lindström kertoo. Sähköurakan toteutus tällaisessa kohteessa on luonnollisesti erittäin tarkkaa ja työtä ohjaa vahvasti muun muassa sähköasennuksia ohjaava SFS-standardi.

Entäpä millainen on tulevaisuuden sairaala? Erilaiset hoitotavat monipuolistuvat tulevaisuudessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Taysin munuaiskeskuksessa jo auennut Pohjoismaiden toinen itsehoitodialyysiyksikkö, jossa potilas voi siis tehdä itsenäisesti dialyysihoidon joustavasti omien aikataulujensa mukaan.

Isto Nordback kiteyttää Taysin toiminnan tulevaisuudessa: ”Työtä tehdään vähemmän hikoillen, mutta tehokkaammin ja motivoivammin. Tilat ovat älykkäästi muuntojoustavia, ja asiakas on huomioitu kaikessa.”

Esa Lähteenmäen vastuulla on Aro Systemsin historian vaativin ja myös euroilla mitattuna suurin projekti: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on meneillään suuri uudistusohjelma, jonka osana sairaalakiinteistöt päivitetään vastaamaan tämän päivän terveydenhoidon vaatimuksia.

Merkittävä osa hanketta on Oulun yliopistollisen sairaalan ydinsairaalan sekä lasten ja naisten sairaalan uudisrakennus. Aro Systems vastaa projektissa sairaalan talotekniikasta. Kunnianhimoa hankkeesta ei puutu: tavoitteena on maailman älykkäin sairaala – ei enempää eikä vähempää!

”Henkilökohtaisesti mielenkiintoisin asia on ehkä se, että kun aiemmin minulla on ollut useita projekteja rinnakkain, nyt keskityn kerrankin yhteen isoon. Ja tokihan maailman älykkäimmän sairaalan rakentaminen antaa sopivan ammatillisen haasteen”, Esa sanoo.

Terveydenhuollon kehittyminen, uudet toimintamallit sairaaloissa ja nykyaikainen sairaalatekniikka vaativat uudenlaisia tiloja. Pohjois-Pohjanmaan hankkeella tavoitellaan potilaslähtöisempää hoitoa ja sujuvampaa yhteistyötä. Kun hajallaan olleet toimipisteet keskitetään, vältytään esimerkiksi työläältä potilaiden siirtelyltä. Uusissa tiloissa myös hoitohenkilökunnan yhteistyö sekä erilaisten laitteiden ja välineiden yhteiskäyttö sujuvat mutkattomammin.

Projektijohtaminen on maalaisjärkeä ja motivoimista

Projekti toteutetaan ns. allianssimallilla, jossa kaikilla urakoitsijoilla on yhteinen organisaatio ja johtamisjärjestelmä, he asettavat yhteiset tavoitteet ja vastaavat myös yhdessä toteutuksesta. Sekä riskit että hyödyt jaetaan siis yhdessä. Esimerkiksi Tampereen etuajassa valmistunut Rantatunneli tehtiin allianssimallilla.

Esan mielestä allianssimalli ei sinänsä suuresti muuta projektijohtamisen arkipäivää: ”Allianssimalli tuo tietysti omat piirteensä, urakoitsijan näkökulmasta esimerkiksi sen, että kustannustieto voidaan viedä jo kehitysvaiheessa toteutussuunnitelmiin. Itse projektin eteenpäin vieminen ei juuri eroa ns. tavallisista projekteista.”

Mistä hyvä projekti sitten syntyy ja miten sellaista johdetaan?

”Hyvässä projektijohtamisessa tarvitaan maalaisjärkeä sekä taitoa motivoida ja sitouttaa ihmisiä. Pitää saada oikeat ihmiset oikeille paikoille ja huolehtia siitä, että heillä on riittävät resurssit. Eli pitää luoda ihmisille onnistumisen edellytykset ja antaa heille mahdollisuus tuntea onnistumisen iloa”, Esa summaa.

Parhaillaan Oulun työmaalla tehdään purkutöitä, uudisrakennusvaiheeseen päästään ensi kesänä. Valmista on vuoden 2021 loppuun mennessä.

Aro Systemsillä on aloittanut ja aloittaa useita uusia työntekijöitä:

• 4.9.2017, Aapo Hallikainen, Sähkön projekti-insinööri, Helsinki
• 18.9.2017, Urpo Väisänen,  Talotekniikkahuollon liiketoimintapäällikkö, Oulu
• 11.10.2017, Maarit Rantala, HR-päällikkö
• 6.11.2017, Jussi Kitusuo, Sähkön projektipäällikkö, Helsinki
• 13.11.2017, Seppo Ukkola,  IV-projektipäällikkö, Helsinki
• 13.11.2017, Tomi Väisänen, Huollon työnjohtaja, Oulu
• 16.11.2017, Jani Blom, LVI-projektipäällikkö, Helsinki
• 20.11.2017, Pirita Auvinen, Talotekniikkahuollon asiakasneuvoja, Helsinki (asiakaspalvelutehtävät valtakunnallisesti)
• 2.1.2018, Jukka Virtanen, Talotekniikkahuollon liiketoimintapäällikkö,  Tampere
• 8.1.2018, Jukka Aro, Markkinointi- ja viestintäjohtaja

Tämän lisäksi asentajia on aloittanut seuraavasti:

• Helsinki: kolme sähköasentajaa ja kaksi LVI-asentajaa
• Oulu: viisi sähköasentajaa, yhdeksän LVI-asentajaa
• Tampere: kolme sähköasentajaa

Olemme tänä vuonna kehittäneet viestintää ja markkinointia systemaattisesti. Tavoitteemme on olla menestyvin ja arvostetuin talotekniikan kumppani ja osana tätä määrätietoista työtä uudistamme myös markkinointiamme.

Syksyllä 2017 olemme avanneet uudet internet-sivut, joilla nyt olet. Myös asiakkaille suunnattu uutiskirje ja henkilöstöuutiskirje ovat uudistuneet.

Ensi vuoden alussa jatkamme työtä ja tulemme näkymään vahvemmin muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Mitä mieltä olet uudistuneista internet-sivuista? Anna palautetta: viestintä