Senaatti-kiinteistöt on valinnut Aro Systemsin toteuttamaan koko talotekniikan (LVIS) Vantaan Jokiniemeen rakennettavaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) uuteen toimistorakennukseen. Kohde toteutetaan projektinjohtourakkana ja päätoteuttaja on SRV Rakennus Oy. Talotekniset työt kohteessa alkavat heti ja uuden rakennuksen on määrä valmistua vuoden vaihteessa 2021-2022.

Uuden toimistorakennuksen laajuus on 12 700 bruttoneliömetriä. Toimitiloille asetetut vaatimukset ovat erityisen tiukat. Vaativiin asiantuntijatehtäviin soveltuvien toimistotilojen lisäksi rakennukseen tulee tiloja laboratorio- ja valmiustoimintaa varten.

 

Lisätietoja:

Isto Hietanen
Liiketoimintajohtaja
Talotekniikkaurakointi, Etelä-Suomi
isto.hietanen@arosystems.fi

Skanska Talonrakennus Oy on tilannut Aro Systemsiltä kauppakeskus Lippulaivan sähkötyöt. Lippulaivan omistaa Citycon Oyj ja Skanska Talonrakennus Oy vastaa hankkeen toteutuksesta.

Lippulaivasta tulee lähes nollaenergiarakennus, ja se lämmitetään ja jäähdytetään geoenergialla. Kauppakeskuksen alle on rakenteilla Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaasti lähes kaiken kauppakeskuksen vaatiman lämmitys- ja viilennysenergian. Aro Systemsin talotekniikkaosuus sisältää kauppakeskuksen sähköurakan.

Lippulaivan kokonaislaajuus on noin 130 000 bruttoneliömetriä, josta vuokrattavaa liiketilaa noin 44 000 bruttoneliömetriä, mikä on vähän yli kaksi kertaa enemmän kuin vanhassa, vuonna 2017 puretussa Lippulaivassa. Hankkeeseen kuuluu lisäksi kaksi pysäköintikerrosta, joiden pinta-ala on noin 50 000 kerrosneliötä. Lippulaivaan pääsee tulevaisuudessa myös metrolla, kun Espoonlahden asema ja Länsimetron kakkosvaihe valmistuvat vuonna 2023. Kauppakeskuksen ankkurivuokralaisina toimivat muun muassa Prisma, K-supermarket, Lidl, Tokmanni ja Alko. Näiden lisäksi Lippulaivaan tulee monipuolinen kahvila- ja ravintolatarjonta, julkisia palveluita kuten Espoonlahden aluekirjasto sekä useita muita sujuvan arjen asiointia tukevia palveluita.

Työt kohteessa ovat jo alkaneet ja kauppakeskus tulee valmistumaan keväällä 2022.

 

Lisätietoja:

Isto Hietanen
Liiketoimintajohtaja
Talotekniikkaurakointi, Etelä-Suomi
isto.hietanen@arosystems.fi

Tapiolan keskustaan rakennettava Raitinkartanon kauppakeskus- ja asuinrakennus valmistuu poikkeuksellisen nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tehokkuuden salaisuus on digitaalisesti johdettu tahtituotanto, jolla Fira ohjaa Merimieseläkekassan kiinteistön valmistumista.

Raitinkartano on vaikuttava projekti: hankkeen kokonaisuus käsittää yhteensä noin 18500 neliötä, joista kauppakeskukseen tulee yli 6800 neliötä liiketiloja, ja 93 asunnon neliöt ovat yhteensä noin 7 500. Rakennuksen on määrä valmistua kesällä 2021.

”Fira käyttää tahtituotantoa lähes joka työmaalla, mutta asuntojen ja kauppakeskuksen rakentaminen on kovin erilaista. Asunnot ovat yleensä moduuleja, mutta liiketiloissa pitää ottaa huomioon niiden käyttäjän hyvinkin erilaiset vaatimukset. Raitinkartano on tiettävästi ensimmäinen kauppakeskuskohde, jossa digitaalisesti johdettua tahtituotantoa sovelletaan”, kertoo Firan tuotantojohtaja Jyrki Sivén.

Sivénin mukaan tahtituotannolla voidaan parhaimmillaan säästää 20-30 prosenttia aikataulussa. Euroissa tämä tarkoittaa useita satoja tuhansia, parhaimmillaan miljoonia.

Viiden päivän tahti

”Käytännössä työmaa on jaettu kerroksiin, alueisiin ja lohkoihin. Työmaalla on viiden päivän tahti, eli viiden päivän välein liikahtaa jokin ”työvaihejuna” liikenteeseen”, kuvaa Jyrki Sivén.

Digitaalisuus merkitsee sitä, että kaikki tieto työmaalta saadaan ajantasaisesti samaan näkymään. Töiden etenemisestä raportoidaan jatkuvasti kännyköiden ja läppäreiden avulla.

”Urakoitsijat kuittaavat itse työvaiheita ja laatutarkastuksia. Jos työmaalla ilmenee jokin este, siitä ilmoitetaan heti, ettei kohteeseen tule tyhjäkäyntiä”, Sivén sanoo.

Aro Systems vastaa talotekniikasta

Aro Systemsillä ja Firalla on Raitinkartanossa tuotantoallianssi. Aro Systemsillä on LVIS-urakka, jossa työskentelee enimmillään 40 asentajaa.

”Tässä projektissa on hienoa, että olemme päässeet mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Olemme voineet ohjata suunnittelua ratkaisuihin, joilla säästetään kustannuksia”, sanoo Aro Systemsin projektinjohtaja Olli-Pekka Kahlos.

”Teemme hankintoja koko ajan, joten meillä on usein parempi tietämys kustannuksista kuin suunnittelijoilla” Kahlos huomauttaa.

”Digitaalinen tahtituotanto on meille suhteellisen uutta, joten olemme kouluttaneet porukkaamme siihen. Tahtituotannon edut ovat selkeät. Tavallisessa rakentamisessa muuhun kuin tuottavaan työhön kuluva aika vaihtelee 30-70 prosentin välillä”, Kahlos arvio.

”Nyt jokaiselle tekijälle on aikaikkuna. Kun putkityöt ovat valmiit, tulee sähköasentaja, ja niin edelleen. Tavarat tulevat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Hukka-aika saadaan minimoitua.”

Kahlos korostaa, että tilaajalle onkin merkittävää hyötyä siitä, että sama urakoitsija tekee sekä sähkö- että putkityöt.

”Prosessi toimii selkeästi sujuvammin, kun tekijät ovat samalta toimijalta ja työt tehdään selkeällä työnjaolla.”

 

Merimieseläkekassa (MEK) on merenkulkijoiden lakisääteinen työeläkelaitos, joka myöntää ja maksaa merenkulkijoille ansiotyöhön perustuvia MEL-eläkkeitä. Eläkkeet MEK turvaa pitkäjänteisellä sijoitustoiminnallaan. Sijoitusomaisuudesta noin kolmannes muodostuu kiinteistöomistuksista. Lisätietoa: www.merimieselakekassa.fi.

Kuvat: Merimieseläkekassa

Halutaanko varautua tulevaan vai odottaako jo ensimmäinen lataushybridi pihassa? Onnistuuko hidas lataus jo nyt? Mikä on kokonaistaloudellisin ratkaisu tulevaisuutta ajatellen?

Nopean ja kustannustehokkaan liikkeelle lähdön asukkaiden sähköautoiluun tarjoaa kokeneen ammattilaisen tekemä latauskartoitus, jonka raportti vastaa taloyhtiön kysymyksiin ja vakuutusyhtiöiden vaatimuksiin.

Kehitimme Aro Systessissä jo vuosia sitten palvelun, jossa sähköautojen lataamista koskeva sähkötekninen kartoitus on tiivistetty asiakkaalle helpoksi ja edulliseksi paketiksi. Se on toteutettavissa nopeasti ilman erityisjärjestelyjä ja tuottaa raportin, joka on riippumaton laitevalmistajista, toteuttavista urakoitsijoista ja latauspalvelun tarjoajista.

Raportin lisäksi voidaan antaa muutostöille kustannusarvio eri ratkaisuvaihtoehdoin. Mikäli töihin ryhdytään, voimme toki suunnitella ja toteuttaa latauksen vaatiman sähköistyksen sekä yhteydet taloyhtiön valitsemaan latauspalveluiden tarjoajaan.

Kartoituksen, suunnittelun ja toteutuksen lisäksi Aro Systems huolehtii järjestelmien ylläpidosta ja tarvittaessa myös operoinnista.

Todellista tietoa päätöksenteon pohjaksi

Latauskartoituksen toteutus ei vaadi osaamista tilaajalta ja se sopii yhtä hyvin isoille kuin pienillekin taloyhtiöille. Voimme toteuttaa sen huoltoavaimella itsenäisesti tai taloyhtiön edustajan kuten isännöitsijän, asukkaan tai huoltohenkilön kanssa. Kartoitukseen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet taloyhtiön asukkaat, sillä osallistuminen on helpoin tapa tutustua nykytilanteeseen ja saada lisätietoa eri latausvaihtoehdoista.

Raportti tarjoaa isännöitsijöille ja huoltoyhtiöille vastaukset taloyhtiön hallituksen esittämiin kysymyksiin koskien muun muassa sähköteknisiä valmiuksia ja muutostarpeita. Se antaa faktoihin perustuvan pohjan päätöksenteolle.

Näin tapahtui myös helsinkiläisessä kahdenkymmenen asunnon kerrostalossa. 50-luvulla rakennetussa talossa on viisi autotallia ja tontilla kolme pysäköintipaikkaa. Talon sähköistys uudistettiin putkiremontin yhteydessä viisitoista vuotta sitten ja nyt haluttiin selvittää, riittääkö se autojen lämmityksen lisäksi hitaaseen lataukseen.

Autopaikkojen sähköt samassa ryhmässä

Aora Isännöinti Oy:n perustaja, isännöitsijä Jukka Koivisto kääntyi puoleemme, sillä hän tuntee hyvin sekä Aro Systemsin että sen sähköjärjestelmiin liittyvän osaamisen. Oman yrityksensä kautta hän pyrkii virtaviivaistamaan isännöintialaa tuottamalla asiakkailleen selkeitä ja edullisia palveluja. Aro Systemsin latauskartoitus sopii tähän periaatteeseen hyvin, sillä sen takana on samaa ajattelua.

– Isännöimämme taloyhtiö oli latausasiassa itse aktiivinen ja halusi tietää, mitä muutoksia tarvitaan latausmahdollisuuden järjestämiseksi talleihin ja autopaikoille. Kartoitus antoi nopeasti selkeät vastaukset ja kirjallisen raportin, hän kertoo.

Tässä tapauksessa kaikkien autopaikkojen sähköistys oli kytketty samaan ryhmään, mikä ei ole poikkeuksellista pienissä taloyhtiöissä. Muutoksia sähköistykseen ja kaapelointiin siis tarvitaan, jotta edes hitaan latauksen tuoma sähkötehon lisätarve saadaan täytettyä.

– Taloyhtiön päätös oli, että muutostyöt toteutetaan ensimmäisten auton latausta tarvitsevien asukkaiden ilmaantuessa. Raportti toimi siis päätöksenteon pohjana, vaikka se ei johtanutkaan välittömiin toimenpiteisiin.

Isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden ykköstyökalu

Jukka Koivisto näkee latauskartoituksen hyödyt kahtalaisina. Ensinnäkin se antaa riippumatonta tietoa taloyhtiölle tilanteessa, jossa se haluaa varautua tulevaisuuteen tai asukkailla jo on käytössään ladattavia autoja. Toisekseen raportti antaa vakuutusyhtiölle todellisen kuvan latauksen turvallisuustasosta sekä niistä muutoksista, jotka tarvitaan turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi.

– Turvallisuus on tärkeintä myös tilaajille, mutta heti seuraava kysymys on, riittääkö nykyinen sähköistys hitaaseen lataukseen. Lisäksi halutaan tietää, mitä muutoksia tarvitaan lataustehojen kasvattamiseksi vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita, Koivisto sanoo.

– Kokemukseni mukaan taloyhtiöillä on varsin hyvät perustiedot sähköautoilusta ja latauksesta, onhan aihe ollut paljon esillä julkisuudessa. Hallinto ja päätöksenteko ovat vain yksi osa asiaa. Lataus toteutetaan joka tapauksessa sähkötekniikalla, mikä vaatii alan ammattilaisten astumista kuvaan heti alussa. Latauskartoitus antaa todellista tietoa nykytilasta, eri vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä muutostarpeista.

Hän suosittelee kartoitusta aina lähtökohdaksi taloyhtiöiden lataushankkeille, ellei koko taloa koskeva sähkösaneerausurakka suunnitteluineen ole sattumalta ajankohtainen. Yhtenä Aro Systemsin vahvuuksista latauskartoituksen tekijänä hän pitää pitkää ja kattavaa kokemusta isojen sähköurakoiden toteuttajana. Kun taustalla on vahva suunnitteluosaaminen, erikoistuneet latauksen asiantuntijat sekä uusimpien latausratkaisujen tuntemus, on kartoitus erinomainen lähtökohta päätöksille.

 

Lue lisää sähköautojen latausratkaisuista ja ota yhteyttä!

Pitkäaikainen arolainen, varatoimitusjohtaja Jarmo Töyräs on päättänyt siirtyä uusien haasteiden pariin syksyn aikana. Jarmo on toiminut yli 20 vuoden ajan Arolla hyvin monipuolisesti eri rooleissa. Kiitämme lämpimästi Jarmoa pitkästä sitoutumisesta ja työurasta Aro Systemsissä.

Muutoksen myötä kasvatamme entisestään liiketoimintajohdon roolia asiakkuuksien hoidossa ja toimintamme jatkuu näin kaikilta osin kuten aiemminkin. Liiketoimintajohtajamme toimivat jatkossa yhteyshenkilöinä ja auttavat mielellään kaikissa yhteistyöhömme ja sen kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Talotekniikkaurakointi

Etelä-Suomi: Isto Hietanen, liiketoimintajohtaja, 050 469 5495, isto.hietanen@arosystems.fi

Keski-Suomi: Harri Lindström, liiketoimintajohtaja, 050 598 1460, harri.lindstrom@arosystems.fi

Pohjois-Suomi: Tapani Keränen, liiketoimintajohtaja, 040 095 4359, tapani.keranen@arosystems.fi

Talotekniikkahuolto

Jari Hagström, liiketoimintajohtaja, 050 359 7808, jari.hagstrom@arosystems.fi

 

Tarjouspyynnöistä ja -kyselyistä vastaavat laskentapäällikkömme

Sähköurakointi: Timo Heinonen, 050 566 5926, timo.heinonen@arosystems.fi

LVI-urakointi: Sanna Toppi, 044 762 6241, sanna.toppi@arosystems.fi

 

Lisätietoja:

Mika Huovinen
Toimitusjohtaja
040 842 4411
mika.huovinen@arosystems.fi