Etusivu › Ajankohtaista › Uncategorized @fi

Aro Systemsin projektitiimi ja lähes sata sähkö- ja lvi-alan ammattilaista saavat tehtäväkseen rakentaa tulevaisuuden sairaalan ensimmäisen vaiheen koko talotekniikan. Yrityksen historian suurin projekti on muodoltaan allianssi, jossa muina urakoitsijoina ovat rakennusyhtiö NCC ja Siemens. Allianssiin kuuluu myös suunnitteluryhmittymä ”Tierna”, joka kostuu kolmesta arkkitehtitoimistosta, kahdesta talotekniikkatoimistosta sekä yhdestä rakennesuunnittelu ja rakennuttamisen insinööritoimistosta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin suurhanke Oulussa sai lähtöluvan, päivitetty toteutusvaiheen sopimus on allekirjoitettu ja tarvittavat rakennusten purkutyöt viedään loppuun kevättalvella. Rakennustyöt käynnistyvät maaliskuussa ja talotekniikasta vastaavan Aro Systemsin ammattilaiset pääsevät töihin täydessä vahvuudessaan tämän vuoden loppupuolella.

”Nyt käynnistämme projektin käytännön suunnittelun ja aloitamme työt loppusyksyllä 2019. Nostamme talvea kohti asentajien määrän työmaalla asteittain noin sataan”, kertoo Aro Systemsin projektinjohtaja Esa Lähteenmäki. Lähteenmäki tuntee hankkeen tarpeet, sillä hän on ollut mukana jo kehitysvaiheen alusta lähtien.

Niin sanotut kuumat tilat leikkaussaleineen valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä ja vuotta myöhemmin otetaan käyttöön viisi kerrosta vuodeosastoja niiden yläpuolella. Bruttoneliöitä syntyy nyt 58 560, ja suunnitelmissa ovat jo seuraavat kaksi massiivista rakennusvaihetta.

Kun nyt sovittu ensimmäinen vaihe ja jatkovaiheet valmistuvat, on lopputuloksena älykäs tulevaisuuden sairaala eri tiloineen.

Kokemusta vaativista hankkeista

Kun nyt sovittu ensimmäinen vaihe ja jatkovaiheet valmistuvat, on lopputuloksena älykäs tulevaisuuden sairaala eri tiloineen. Se tarjoaa edellytykset huippuluokan tuloksiin niin hoidollisesti kuin tuottavuudenkin näkökulmasta.

Tähän ei kuitenkaan päästä ilman kokemuksen kautta syntynyttä erikoisosaamista suunnittelussa ja toteutuksessa. Sairaalarakentamisen talotekniikka asettaa urakoitsijalle poikkeuksellisia vaatimuksia niin osaamisen kuin projektinhallinnan suhteen.

Aro Systemsin kokemus on peräisin vaativista projekteissa, joista tuorein esimerkki on Tampereen yliopistollisen sairaalan kaikkien aikojen suurin rakennushanke, Etupiha. Rakenteilla on kolme rakennusta ja maanalainen pysäköintihalli, joiden kokonaispinta-ala on yhteensä noin 90 000 neliömetriä. Niiden talotekniikkaurakat ovat työllistäneet Aro Systemsillä parhaimmillaan noin 30 ammattilaista.

Tampereen Sydänsairaala

Ensimmäinen rakennuksista, uusi sydänsairaala, otettiin käyttöön toukokuussa. Varustuksen tasosta kertoo, että rakennuksella on oma UPS- ja varavoimajärjestelmä ja leikkaussaleissa on lisäksi katkeamaton sähkönsyöttö toimenpidevalaistukselle. Aro Systems on vastannut myös mm. lasten ja nuorten sairaalan sähkötöistä.

Toinen esimerkki sairaalarakentamisesta on Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen yhteyteen rakennettu Dentopolis. Sitä käyttävät alan hoidon, tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaiset sekä tulevat hammaslääkärit ja suuhygienistit. Aro Systems toteutti teknisesti vaativan kohteen lvi-työt sisältäen muun muassa hammashoidon lääkintätilat.

Allianssi on yhdessä tekemistä

Yleistyvä suurhankkeiden urakkamuoto allianssi tarkoittaa yhteisvastuullista projektitoteutusta, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteisen organisaation. Sen periaatteita ovat läpinäkyvyys, luottamus, yhteinen päätöksenteko sekä mahdollisuuksien ja riskien keskinäinen jakaminen.

Näin toimimalla halutaan parantaa rakentamisen tuottavuutta ja laatua sekä nopeuttaa valmistumista. Yhdessä tehden myös toimijoiden osaaminen ja innovatiivisuus kehittyvät.

Esa Lähteenmäki näkee allianssin tuovan uutta erityisesti projektin johtamiseen, joka tapahtuu yhteisessä, tilaajan perustamassa projektitoimistossa. Toimijat voivat tuoda helpommin omat vahvuutensa ja kokemuksensa esiin jo kehitysvaiheessa. Käytännön talotekniikkatyöt tehdään samaan tapaan kuin ennenkin, mutta yhteisen suunnittelun ja projektinhallinnan sujuvoittamana.

”Yhteistoimintaa voi sanoa allianssin sydämeksi, johon ovat sitoutuneet niin palveluntuottajat kuin tilaajakin. Allianssisopimus ei ratkaise onnistumista, vaan keskinäinen luottamus”, toimialajohtaja Frej Weurlander NCC:ltä sanoo.

”Alkuperäisen hankkeen kasvettua kolminkertaiseksi, on se poikkeuksellisen suuri myös meille. Siksi olen erityisen tyytyväinen siitä, että keskustelumme Aro Systemsin kanssa hankeen koon synnyttämistä haasteista on avointa ja rehellistä. Jaettu yhteinen käsitys auttaa välttämään ongelmat ja tarjoaa pohjan osapuolten keskinäiselle avulle.”

Haastetta tarjolla ammattilaisille

Tämän kokoluokan hanke edellyttää riittäviä resursseja varsinkin nyt, kun aikataulua on nopeutettu. Tehollinen talotekniikkakokonaisuuden (LVIS) rakennusaika on hieman yli kolme vuotta ja arvioitu työmäärä 300 henkilötyövuotta.

Yleisesti talotekniikan ammattilaisilla on juuri nyt paljon töitä vilkkaan rakentamisen ansiosta ja urakoitsijoiden katseet kohdistuvat lähinnä meneillään oleviin projekteihin. Oulun hanke ansaitsee kuitenkin huomion, sillä se on erinomainen mahdollisuus päästä mukaan vaativaan sairaalaprojektiin. Lisäksi se ajoittuu suhdanteisiin nähden osuvasti vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin. Esa Lähteenmäki uskookin sekä itse hankkeen että Aro Systemsin yhtiönä herättävän kiinnostusta.

”Etumme on pitkä kokemus isojen kokonaisuuksien toteutuksesta. Yhtiön vakaus, toiminnan laajuus sekä tunnettuus alan osaajana lisäävät halua liittyä mukaan sekä asentajien että aliurakoitsijoiden piirissä. Kykenemme tarjoamaan haastavia töitä näyttävissä kohteissa”, hän sanoo.

”Tällä hankkeella on iso työllistävä vaikutus Oulu talousalueella. Tulemme rekrytoimaan henkilöitä projektinhallinnan tiimiin keväästä alkaen. Syksyllä alamme laajentaa joukkoamme asentajilla ja aliurakoitsijoilla valmistautuen suurimpaan ammattilaisten tarpeeseen, joka ajoittuu vuoden 2020 alkuun ja siitä eteenpäin.”

Yrittäjäneuvos Paavo Aro muistaa elävästi käynnit työmailla isänsä pyörän tarakalla. Tuolloin juurtunut perheyrittäjyys arvoineen on säilynyt läpi vuosikymmenten, joina urakointiliikkeestä kasvoi yksi tämän päivän merkittävimmistä talotekniikkayhtiöistä. Nyt suvun kolmas sukupolvi on jo vahvasti mukana yhtiön toiminnassa ja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen.

Viidellä vuosikymmenellä yhtiön toimitusjohtajana työskennellyt yrittäjäneuvos Paavo Aro toimii nykyisin yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Pentti ja Vera Aro perustivat uutta teknologiaa edustavan Sähkö-Aron aikaan, jolloin yhteiskunnan sähköistys ja uudisrakentaminen olivat hyvässä vauhdissa. Työhön ryhdyttiin tarmolla ja heille ominaisella järjestelmällisyydellä, mikä alkoi tuottaa nopeasti tulosta. Paperityöt jäivät viikonloppuihin, jolloin kotona laskettiin viikkopalkat, tehtiin työmaiden loppuselvityksiä ja laadittiin laskut.

”Minulle oli alun alkaen selvää, että tulisin aikanaan työskentelemään yhtiössä. Isän harmiksi en kuitenkaan mennyt suoraan opistoon ja ryhtynyt hänen apulaisekseen. Halusin lukea itseni ensin ylioppilaaksi. Kun lopulta tulin yhtiöön nuorena sähköinsinöörinä, olikin pian edessä vetovastuu yhtiöstä”, Paavo Aro kertoo. Myös nuoremmat veljet Kalevi ja Lauri Aro tulivat niin ikään toimintaan mukaan tehden sittemmin pitkän uran perheyhtiössä.

Asiakasta kuunnellen kasvuun

Seuraavat vuosikymmenet olivat yhtiölle kasvun aikaa, ja taloudesta kiinnostunut toimitusjohtaja opiskeli itsenäisesti muuttuvan maailman lainalaisuuksia. Nuo tiedot ja taidot olivat tarpeen vakaan pohjan luomiseksi kehittyvälle yhtiölle.

Yrityksen arvopohja oli alusta asti yksi sen menestyksen lähteistä. Asiakkaan kuuntelu, keskinäinen kunnioitus ja tuloksellisuus kiteytyivät henkilökohtaiseen yrittäjyyteen ja vastuunottoon. Paavo Aro kertoo, ettei alkuaikoina muotoiltu arvojulistuksia, vaan nuo periaatteet toteutuivat käytännön toiminnassa.

”Vaikka yhtiömme kasvoi, arvostivat asiakkaat edelleenkin samoja asioita. Ensin kuunnellaan ja selvitetään, mitä halutaan saada aikaan. Sen jälkeen sovitaan selkeästi mitä tehdään ja sovitusta pidetään kiinni. Jos tulee mutkia matkaan, keskustellaan samoin tein, kunnes löydetään yhdessä ratkaisut. Tämä toimintatapa mahdollisti sekä kasvun että vakaan talouden.”

Kasvua haettiin myös useilla yrityskaupoilla, joihin sisältyi sekä ostoja että myyntejä. Ennen pitkää omien varasto- ja toimistotilojen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi.

Paavo Aron yritystalouden osaaminen nousi erityiseen arvoonsa lähihistoriamme isoissa suhdannekäänteissä, jotka koskettivat niin pieniä yrityksiä kuin suuryhtiöitä. Tänä vuonna 65 vuotta täyttävä Aro Systems kuuluukin niihin harvalukuisiin oman alansa yhtiöihin, joiden toiminta on jatkunut keskeytymättä sen perustamisesta aina tähän päivään asti.

Aron suvun kolmas sukupolvi on jo vahvasti edustettuna yrityksessä. Kuvassa puolisoineen oikealta lukien Jani Aro, Niko Aro, Jukka Aro ja ylärivissä vasemmalla Noora Aro-Tuominen.

Menestystä yhdessä tekemällä

Maailman muuttuessa myös johtaminen yrityksissä on kehittynyt. Aikanaan oli yleistä tehdä suunnitelmia, mutta omistajat ja johto pitivät ne omana tietonaan. ”Aloimme muuttaa tuota maan tapaa lähes 25 vuotta sitten. Tänä päivänä on itsestään selvää, että henkilöstön on tunnettava yhtiön suunta ja siitä on uskallettava keskustella”, Paavo Aro sanoo.

Hänen mukaansa perheyhtiössä ymmärretään henkilöstön merkitys, sillä vaikeinakin aikoina on voitu yhdessä keskustelemalla varmistaa toiminnan jatkuvuus. Se on vaatinut joustavuutta ja sitkeyttä kaikilta. Kun töitä puolestaan on paljon, on tärkeää tarjota hyvä puitteet tekemiselle ja huolehdittava hyvinvoinnista myös työpaineiden keskellä. Kun onnistutaan yhdessä, on tunne käsin kosketeltava.

”Jokaiselle tulee tarjota mahdollisuus antaa parhaansa ja motivoitua tehtävistään. Myös osaamista on kehitettävä, jotta hän kokee työnsä mielekkäänä ja toisaalta kilpailukyky yrityksenä säilyy. Johdon rooli on varmistaa nämä asiat, mutta toimia myös itse esimerkkinä – on toimittava lupausten mukaisesti ja vietävä sovittuja asioita eteenpäin.”

Kokonaispalvelulla kohti tulevaa  

Tulevaisuuden näkymiä toimialalla Paavo Aro pitää valoisina, sillä kaupungistuminen edellyttää lisää rakentamista, ja luo tarpeita kehittyneemmälle talotekniikalle ja sitä ympäröivälle infrastruktuurille. Sähkön merkitys hyvinvoinnin tuojana kasvaa ja nähdään tienä kohti hiilettömyyttä.

Talotekniikkaurakoinnissa isot hankkeet toteutetaan yhä useammin allianssimuodossa ja tilaaja osallistuu hankkeeseen. Tämä vaatii urakoitsijoilta kykyä toimia yhteisprojekteissa sekä monialaista ammatillista osaamista.

Kumppaneilta halutaan yhä useammin sekä sähkö- että lvi-urakointia. Lisäksi huolto- ja ylläpitopalvelujen kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi. Aro Systemsin kyky tarjota talotekniikan kokonaisuus palveluineen, yhdessä tai erikseen, vastaa hyvin näihin trendeihin.

Paavo Aro uskoo kasvun kumpuavan jatkossakin yhtiön nykyisistä menestystekijöistä, joihin kuuluvat kyky kuunnella asiakasta, henkilöstön osaaminen sekä perheyrityksen ketteryys. Näillä voi hänen mukaansa erottua kilpailussa selkeämmin edukseen kuin pelkällä suuruudella. Lisäksi kasvollinen, suomalainen omistajuus ja johto herättävät luottamusta asiakkaissa.

Satoja käyntejä koteihin joka viikko vaatii kumppanuutta, jossa prosessi toimii ja työn laatu on kunnossa. SATO loi toimintamallin, jossa Aro Systems kantaa vastuun kokonaisuudesta. Kokemukset ovat hyviä ja toiminta laajentui kaksikertaiseksi jo ensimmäisenä vuonna.

Lähes neljän miljardin euron arvoinen asunto-omaisuus kattaa mm. 26 000 asuntoa, joten palveltavia asiakkaita ja ylläpidettäviä kiinteistöjä SATOlla riittää. Tästä huolimatta yhtiö on nostanut riman korkealle ja asettanut tavoitteekseen erinomaisen asiakaskokemuksen.

Asunnoista ja piha-alueista pidetään hyvää huolta, millä tähdätään kokemukseen laadukkaasta asumisesta. Tämä merkitsee, että ulkoa ostettavien kiinteistönhoidon palvelujen on toimittava moitteettomasti ja isommat korjaustyöt on suunniteltava huolella.

Periaatteena asiakas ensin

– Olemme nostaneet koko yhtiön toiminnan lähtökohdaksi asiakasvetoisuuden. Haluamme tarjota asiakkaillemme yhä parempaa palvelua ja keskustella heidän kanssaan yhä enemmän, SATOn hankintajohtaja Yaron Nadbornik kertoo.

SATOn hankintajohtaja Yaron Nadbornik kertoo uusien kumppaneiden valintaan kuuluvan aina huolellinen toimittaja-arviointi, jossa käydään läpi yrityksen talous ja referenssit sekä resurssit ja kalusto.

Esimerkkinä hän kertoo, että jokaisella kotitalolla on oma palvelupäällikkö, joka tuntee talojensa asukkaat ja pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan. Toinen esimerkki on asiakaspalvelun yhden kontaktin periaate, jossa sama henkilö hoitaa asiaa yhteydenotosta aina ratkaisuun saakka.

Nadbornik kertoo, että asiakas kokee saavansa palvelun aina SATOlta eikä kiinnitä huomiota haalareiden tai pakettiauton logoihin. Tämä asettaa korkeat laatuvaatimukset kaikille palveluntuottajille.

Uusien kumppaneiden valintaan kuuluukin aina huolellinen toimittaja-arviointi, jossa käydään läpi yrityksen talous ja referenssit sekä resurssit ja kalusto. Näin tarkentuu käsitys kyvystä suoriutua kyseisestä palvelusta tai toimituksista.

Ei keikkaa vaan kumppanuutta

Yhteistyöllä Aro Systemsin kanssa on jo yli viiden vuoden historia. Tänä aikana toiminta on vakuuttanut niin, että yhtiö sai mahdollisuuden tarjota SATOn uuden hankintamallin mukaista kumppanuutta.

– Aro Systemsin erityinen vahvuus on avoin asenne ja halu oppia ja kehittyä. Lisäksi isojen resurssien ansiosta vasteajat ovat lyhyet. Tämä on tärkeää, sillä yksittäisten palvelukäyntien määrä on todella iso, Yaron Nadbornik toteaa.

Uusi hankintamalli perustuu pitkäaikaiseen kokonaisvaltaiseen palveluun, jonka perustana on usean vahvan toimittajan saumaton yhteistyö. Aro Systems tekee sekä sähkö- että LVI-puolen huolto- ja korjaustyöt SATOn taloihin. Niihin tarvittavat tuotteet ja tarvikkeet toimittaa puolestaan tehtävään valittu tukkuliikekumppani.

– Puhumme kumppanuudesta ja keskinäisestä kolmikantayhteistyöstä. Siinä kaikki osapuolet näkevät, että yksittäisten keikkojen sijaan on kannattavampaa toteuttaa yhteistä palvelumallia, jossa volyymit ovat isot.

Palveluprosessi uudelle tasolle

Vasteajan lisäksi tyytyväisiä asiakkaita saadaan mittauksen ja palautteen kautta hioutuvalla palveluprosessilla, joka yltää tilauksesta palautteeseen asti.

Tyytyväisistä asiakkaista ei yleensä kuulu mitään, kun tyytymättömät puolestaan antavat helpommin palautetta. Nadbornikin mukaan vasteajan ohella tieto käynnin ajankohdasta ja siitä kiinni pitäminen ovat osa asiakastyytyväisyyttä.

– Viikon kuluttua sovitusti toteutunut käynti on parempi kuin pian tilauksen jälkeen tapahtuva puolen tunnin odottelu ilman tietoa tilanteesta.

– Asiakaspalveluprosessin kehittäminen on siis tärkeää ja siinä Aro Systems on onnistunut erittäin hyvin. He tekevät joka viikko satoja käyntejä ja tyytymätön asiakas on harvinaisuus.

Yli 6 000 käyntiä vuodessa

Digitalisaatio on SATOn toiminnassa jo varsin pitkällä ja samaa odotetaan myös kumppaneilta. Tämä tuokin uuden haasteen palveluun, sillä työn verkossa tilaava asiakas odottaa tietoa käynnin ajankohdasta heti.

Aro Systems tekee yhtiön asiakkaille yksin Helsingissä 4 000 LVI-käyntiä ja 2 000 sähköistyskäyntiä vuodessa, minkä lisäksi on laskettava käynnit Tampereella ja Oulussa.

– Kun on näin mittava määrä käyntejä, on tilausprosessin hallinta ja töiden ajoittaminen erittäin vaativaa. Tässä olemme onnistuneet hyvin lisäämällä kumppanuuden piiriin kuuluvien käyntien määrää asteittain, Yaron Nadbornik kertoo.

– Prosessi toimii hyvin ja Aro Systems on kyennyt vuodessa kaksinkertaistamaan käyntejä tekevien asentajien määrän. Tämä on ansiokasta aikana, jolloin osaavista ammattilaisista on kova kysyntä.

Viesti joka käynnin jälkeen

Yaron Nadbornik SATOsta sekä Aro Systemsin Talotekniikkahuollon lvi-asentaja Aki Abiodun ja liiketoimintajohtaja Jari Hagström ovat tyytyväisiä yhteistyön sujuvuuteen.

– Palvelun vastaanottaneen asiakkaan kokemus käynnistä on meille erityinen kiinnostuksen kohde, kertoo Aro Systemsin talotekniikkahuollon liiketoimintajohtaja Jari Hagström.

Jokaisen käynnin jälkeen asiakkaalle lähtee ilmoitus työn valmistumisesta. Tekstiviestissä on linkki, jonka kautta hän voi antaa arvion tehdystä työstä. Näin varmistetaan, että annettu lupaus on lunastettu, asiakas on tyytyväinen ja laadukas kumppanuus SATOn kanssa toteutuu käytännössä.

– Viesti ja palaute ovat tärkeitä monella eri tavalla. Asukkaan suuntaan se viestii asiakas ensin -ajattelua, minkä lisäksi se kertoo asentajillemme, kuinka tärkeää heidän työnsä todellakin on. Luonnollisesti käytämme palautetietoa palveluprosessin hiomiseen entistäkin paremmaksi.

Yksi kerättävistä palautetiedoista on, kuinka todennäköisesti henkilö olisi valmis suosittelemaan meitä ystävilleen vastaavanlaisen käynnin tekijäksi. Mittarin nimi on NPS (Net Promoter Score) ja suosittelijoiden määrä on tällä hetkellä 66% vastanneista. Tulosta voi pitää hyvänä tämän tyyppisessä toiminnassa ja tavoitteena on parantaa sitä edelleen.

Tarve huollon ulkoistamiseen on kasvussa

Ilmanvaihto, lämmitys, vesi- ja viemäriverkosto, sähköt sekä tele- ja tietojärjestelmät luovat yhdessä kokonaisuuden, jossa asuminen ja työskentely tapahtuvat miellyttävästi. Kiinteistön käyttäjät hyötyvät, kun heidän tarpeensa otetaan hallitusti ja yksilöllisesti huomioon talotekniikan avulla.

Omistajan kannalta kiinteistön maltilliset elinkaarikustannukset, parempi energiatehokkuus sekä turvallisuus ja terveellisyys ovat tekijöitä, joihin talotekniikan toimivuudella voidaan ratkaisevasti vaikuttaa.

Jari Hagströmin mukaan taloteknisen kokonaisuuden ylläpidon ulkoistamiseen huoltosopimuksilla on kasvava tarve. Haasteena on kuitenkin löytää kumppani, joka hallitsee sekä LVI- että sähkötyöt aina kiinteistöautomaatioon asti.

– Olemme kehittäneet osaamistamme ja mitoittaneet resurssimme vastaamaan näihin tarpeisiin. Uskon myös asiakaslähtöisen palveluajattelumme madaltavan kynnystä talotekniikkahuollon ulkoistamiseen kumppanille.

Autojen lataus taloyhtiöissä nostaa esiin monia käytännön kysymyksiä ja usein myös tunteita. Kuka käyttää, mitä maksaa ja kuinka toteutetaan? Aro Systemsin kokonaispalvelu auttaa liikkeelle ja kattaa tarvittaessa kaiken aina latauksen hallintaan ja ylläpitoon asti.

Suomessa on jo yli 11.000 ladattavaa sähköautoa, joista lähes 2.000 on täyssähköautoja. Määrä on kasvanut vuodessa 136 % ja ladattavien hybrideitten osalta jopa 158 %.

Latauspaikkojen yhteismäärä on kasvanut samassa ajassa 86 % yhteensä 600 paikkaan, joista noin 120 on pikalatauspaikkoja. Kaikkien latauspaikkojen latauspisteistä on peruslatauspisteitä 1.400 ja pikalatauspisteitä lähes 300.

Nykyisellä kasvutrendillä sähköautojen määrä liikenteessä ylittänee vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 20.000 kappaleen rajan, joka on hallituksen energia- ja ilmastostrategiassaan asettama tavoite vuoden 2020 loppuun mennessä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen puolitoista miljoonaa euroa sekä tänä että ensi vuonna. Avustus on korkeintaan 35 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90.000 euroa.

Taloyhtiöiden ja työpaikkojen vuoro

Tällä hetkellä latausverkostomme täyttää EU:n jakeluinfradirektiivin suositukset. Julkisia peruslatauspisteitä on yksi jokaista kahdeksaa ladattavaa sähköautoa kohden ja pikalatauspaikkoja on yksi jokaista viittätoista täyssähköautoa kohden.

Tästä huolimatta latausverkostoa tulee kasvattaa kiihtyvällä vauhdilla sähköautojen määrän kasvaessa. Siihen tähdätään muun muassa julkisille latauspisteille, taloyhtiöille ja yrityksille kohdistetuilla investointituilla.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen puolitoista miljoonaa euroa sekä tänä että ensi vuonna. Avustus on korkeintaan 35 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90.000 euroa.

Yrityksille puolestaan avautui mahdollisuus kilpailla Energiaviraston kautta latausjärjestelmiin ja kaasutankkausasemiin varatusta kolmen miljoonan euron tuesta, niin ikään tänä ja ensi vuonna.

Kaupan ketjut ja useat muut yritykset tarjoavat latausta palvelujensa yhteydessä, mikä näkyy positiivisina hyppäyksinä tilastoissa. Tästä eteenpäin huomio kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin ja työpaikoille, jotta niihin saadaan riittävästi latauspisteitä sähköauton arkikäyttöä varten.

Täyskiellosta sujuvaan lataukseen

– Jokaiselle tuttu autopaikan harmaa lämmitystolppa ei ole suunniteltu sähköauton lataamiseen. Myös standardi määrittelee tämän lataustavan olevan tilapäinen lataustapa, Aro Systemsin työnjohtaja Juho Kärkkäinen toteaa.

– Latauksen vaarana on ylikuormitus, joka saa johtimen, pistorasian ja pistokkeen kuumenemaan ja jopa vaurioitumaan. Tämä on riski erityisesti perinteisen pistorasian osalta, sillä sitä ei ole suunniteltu latauskäyttöön. Tilannetta pahentaa pistorasian kuluneisuus ja likaantuminen.

Vaikka yksi asukas onnistuisikin latauksessaan tähän tapaan, ei sähkönsyötön kapasiteetti välttämättä riitä usean auton yhtaikaiseen lataamiseen.

Jotain on siis tehtävä, jotta asukkaiden yhdenvertaisuutta ei tarvitse toteuttaa latauksen täyskiellolla, vaan sähköautoilun aidosti mahdollistavalla latausratkaisulla.

Latausjärjestelmien standardointikomitean työhön aktiivisesti osallistunut Kärkkäinen tuntee hyvin aiheeseen liittyvät turvallisuuskysymykset ja tekniset ratkaisut. Hän toteaa taloyhtiöiden olevan turhaan huolissaan latauksen järjestämisestä.

– Kun periaatepäätös latauspisteiden toteuttamisesta on tehty, kuuluu loppu osaavien ammattilaisten tehtäviin. Sähkönsyötön mitoittaminen sekä mittauksen järjestelyt saattavat vaatia muutoksia paitsi sähkökeskukseen myös autopaikkojen kaapelointiin. Lisäksi tarvitaan latauspisteet autopaikoille.

– Selkeintä on ottaa alun perin yhteyttä kokeneeseen sähköurakointiyritykseen, joka tuntee sekä latauksen kokonaisuuden että taloyhtiöiden todelliset tarpeet. Kun nykytila on selvillä ja on syntynyt kuva oikean tasoisesta ratkaisusta kustannuksineen, helpottuvat jatkopäätökset taloyhtiössä.

Pistorasia vai älykäs latausjärjestelmä?

Taloyhtiöissä syntyy helposti erimielisyyttä siitä, tarvitaanko latausmahdollisuutta lainkaan vai tarjoaisiko se toisaalta älykkäästi toteutettuna jopa tulonlähteen yhtiölle.

Juho Kärkkäinen on tehnyt laskelmia eri asteisista ratkaisuista taloyhtiöiden lataustarpeisiin. Mikäli on kyse yhden tai kahden auton hitaasta lataamisesta, saattaa taloyhtiön sähkönsyöttö hyvinkin riittää ilman isompia muutoksia sähkökeskuksessa.

– Silloin vaihdetaan lämmitystolpan kotelo malliin, joka mahdollistaa pistotulppaliitännäisen hitaan lataamisen rajoitetulla teholla. Tällöin pistorasia on vahvempaa mallia ja mitoitettu kestämään valmistajan ohjeiden mukaisen latauskäytön.

Tällä ratkaisulla pääsee alkuun, mutta ladattavien autojen määrän kasvaessa tarvitaan joka tapauksessa muutoksia sähköistykseen. Kärkkäinen kannustaakin katsomaan hieman pitemmälle tulevaisuuteen, sillä autojen vaihtuessa ja uusien asukkaiden asetuttua taloon alkaa pysäköintipaikoille väistämättä ilmestyä yhä enemmän ladattavia autoja.

– Osuvin ratkaisu on investoida hieman enemmän ja tehdä tarvittavat muutokset sähkönsyöttöön ja kaapelointiin yhdellä kertaa. Kun latausvalmius on tuotu kattavasti autopaikoille asti, on kynnys älykkäiden latauspisteiden lisäämiselle ja latauspalvelujen käyttöönotolle matala.

Yksi älykkäiden latausjärjestelmien eduista on juuri skaalautuvuus, mikä tekee niistä pitkällä aikavälillä kustannustehokkaan valinnan niin taloyhtiöille kuin yrityksillekin.

Ratkaisuna kokonaisvaltainen palvelu

Aro Systemsin palveluun kuuluu älykäs latauksen hallinta, joka perustuu kumppanimme laajasti käytössä olevaan hallintajärjestelmään. Järjestelmään luodaan käyttöprofiilit ja sen kautta operoidaan latauspisteitä ilman, että taloyhtiön tarvitsee tehdä asialle mitään.

On hyvä luoda ensin käsitys halutusta latausjärjestelmän laajuudesta. Kun sen jälkeen tehdään asiatunteva nykytilan kartoitus, on helppo tarkastella eri toteutusvaihtoehtoja.

– Periaatteenamme on toteuttaa tarpeeseen sopiva ratkaisu. Ei liian suuri ja hintava, mutta ei myöskään heti pieneksi jäävä.

Aro Systems tarjoaa kokonaispalvelun, jolla taloyhtiö saa helpon ja nopean liikkeelle lähdön asiassa. Samalla syntyy kumppanuus, joka kantaa aina latauksen hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon asti niin haluttaessa.

– Olemme tottuneet asioimaan kiinteistönomistajien, taloyhtiöiden ja asukkaiden kanssa. Sähköjärjestelmien uudistaminen vanhoissakin kohteissa on meille tuttua. On selvää, että kartoituksesta lähdetään liikkeelle, jotta muutostarpeiden laajuus saadaan selville.

– Teknologian suhteen olemme riippumaton valmistajista ja voimme suositella sopivimmat latauslaitteet kohteeseen, Kärkkäinen kertoo.

Tämän jälkeen tehdään tarjous, jonka pohjana ovat tarkoituksenmukaisin ratkaisu, laitehankintojen kilpailutus, toimintamallin määrittely ja luonnollisesti kustannukset eriteltynä.

Kun päätös etenemisestä on tehty, on sähkö- ja laiteasennusten vuoro. Teemme itse sähköistyksen muutostyöt ja varmistamme, että myös yksityiskohdat kuten mahdolliset tasavikavirran suojaukset ovat kunnossa.

Älykäs latauksen hallinta poistaa esteet

– Palveluumme kuuluu älykäs latauksen hallinta, joka perustuu kumppanimme laajasti käytössä olevaan hallintajärjestelmään. Sinne luodaan käyttöprofiilit ja sen kautta operoidaan latauspisteitä ilman, että taloyhtiön tarvitsee tehdä asialle mitään.

Käytettävissä on täysi skaala eri ominaisuuksia, joita älykkäisiin latauspisteisiin voidaan konfiguroida. Järjestelmärajapinnat ovat avoimia, joten latauksen hallinta on riippumaton laitteista tai palveluntarjoajasta. Näin eri latausratkaisut ovat mahdollisia ja niitä voidaan yhdistellä myöhemminkin.

Lataavien asukkaiden asiakaspalvelu, latauspisteiden etähallinta, latauksen seuranta ja raportointi sekä huolto ja ylläpito kuuluvat kaikki Aro Systemsin kautta saatavaan palveluun niin haluttaessa.

Sopii myös vuokrataloyhtiöille ja yrityksille

– Kokonaispalvelumme kartoituksesta ylläpitoon sopii yhtä hyvin taloyhtiöille kuin yrityksillekin, niin uusiin kuin vanhoihinkin kiinteistöihin. Erityisen kiinnostuneita siitä ovat olleet vuokrataloyhtiöt, joilla asukaat vaihtuvat ja lataustarpeet muuttuvat usein.

Taloyhtiölle kokonaispalvelu merkitsee yhtä päätöstä, jolla saadaan latausasiat kerralla pysyvästi kuntoon laitteineen ja palveluineen, takuineen ja huoltoineen. Latausmahdollisuus on tasapuolisesti tarjolla kaikille halukkaille ja latauksesta maksavat he, jotka sitä käyttävät.

 

Lisätietoja:

Juho Kärkkäinen
Työnjohtaja, Talotekniikkahuolto
puh. 010 8356 606
juho.karkkainen(at)arosystems.fi

 

Kiinnostuitko sähköautojen latausratkaisuista? Ota yhteyttä niin suunnitellaan juuri sinun tarpeisiisi soveltuva ratkaisu.

Parempi valaistus nostaa työtehoa ja edistää viihtyvyyttä, tästä tuskin kukaan on eri mieltä. Samaa toistavat viime vuosikymmenten tutkimustulokset. Rakennetussa ympäristössäkin ihminen elää edelleen valon ja vuorokausirytmin mukaan. Kirkas päivänvalo tarjoaa korkeimman vireystilan ja illan hämy saa rauhoittumaan levolle.

Kehitys on edennyt pitkin harppauksin niin valon vaikutusten ymmärryksessä kuin valonlähteiden kehityksessä. Samaan aikaan myös valon tarpeet ovat muuttuneet erityisesti toimistoympäristössä.

Huoneista joustaviin yhteisiin tiloihin

Aro Systemsin sähköurakoiman Työpajan toimistotiloissa käytetään työpisteiden valaistukseen Fagerhultin klassisia Notor 78 led-valaisimia. Valaistus on suunniteltu kalustuksen mukaan muunneltavaksi ja DALI-ohjattavaksi.

Perinteiset toimistot käytävineen ja huoneineen ovat vähitellen tyhjenemässä yritysten siirtyessä uuden tyyppisiin monitilaympäristöihin. Yleisvalaistuksen täydentäminen työpistevalaistuksella ei enää riitä peruskaavana, vaan työtä saatetaan tehdä missä tahansa osassa tilaa.

Omaa työpöytää ei enää ole, vaan työpiste vaihtuu päivän mittaan käsillä olevan tehtävän mukaan. Sohvaryhmät, kokoustilat, puhelumoduulit ja taukohuoneet vaativat säädettävää valaistusta, jotta näkemisen tarpeet täyttyvät ja tilan haluttu tunnelma toteutuu.

Tämäkään ei vielä riitä, vaan tilojen ja siellä olevien laitteiden ja kalusteiden järjestystä tulee voida vaihtaa joustavasti ilman puuttumista valaistuksen asennuksiin tai muuhun sähköistykseen. Toivelistalta löytyy yhä useammin myös työtilanteen tai päivärytmin mukaan muuttuva valaistus.

Toimistovalaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ollaan siis jo kaukana yksinkertaisesta vyöhykejaosta työtiloihin ja toissijaisiin tiloihin.

Havaintoja muutoksen näköalapaikalta

Viihtyisä toimistoympäristö syntyy valaistuksella.

Aro Systemsin myyntijohtaja Jarmo Töyräs näkee muutoksen etenevän käytännössä, sillä yhtiö toteuttaa jatkuvasti mittavia sähköistysurakoita, joissa valaistus muodostaa ison osan kokonaisuutta.

Ledivalaistuksen läpilyönti on esimerkki uusien teknologioiden saapumisesta. Tekninen kehitys jatkui markkinoille tulon jälkeen pitkään ja yleistyminen oli aluksi hidasta. Energiansäästö ei yksin riittänyt nopeaan läpilyöntiin, vaan muidenkin ominaisuuksien tuli olla kohdallaan.

– Valonlähteenä ledi täyttää värintoistoon ja värilämpötiloihin liittyvät vaatimukset hyvin. Ledivalaisinten tekninen laatu ja hinta ovat lähentyneet perinteisiä loistevalaisimia, joita ei enää valmistajien valikoimissakaan juuri näy. Esteet ledin yleistymiselle toimistoissa ja julkitiloissa on käytännössä jo raivattu, Töyräs toteaa.

Huomio on hänen mukaansa siirtynyt valaistuksen ohjaukseen. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa läsnäolo- ja liiketunnistimia, mutta tavanomaisin ratkaisu on ohjelmoitava ohjausjärjestelmä. Tälläkin alueella tekniikkaa on ollut tarjolla jo pitkään, mutta vasta nyt sitä voidaan pitää vakiovarustuksena valaistussuunnitelmissa.

– Energiansäästön lisäksi ohjauksella haetaan usein laadullisia tekijöitä. Niitä voivat olla tehokkuus työssä ja muussa toiminnassa, turvallisuus tilassa ja sen ympäristössä tai vaikkapa julkisivun ja sisääntuloaulan näyttävyys.

– Toteutamme paljon esimerkiksi DALI-ohjattuja valaistusjärjestelmiä. Ohjausjärjestelmiksi on useita muitakin vaihtoehtoja, ja valaisimissa on valmiudet eri ohjaustapoihin, olipa kyse sitten yleisvalaisimista tai arkkitehtuurivalaisimista.

Tornista Työpajaan ja kohti uusia projekteja

Valaistuslan ammattilaiset valitsivat Aro Systemsin sähköurakoiman Hotelli Tornin vuoden ulkovalaistuskohteeksi vuonna 2015.

Aro Systemsin urakointikohteista hotelli Torni Tampereella nousi esiin näyttävällä valaistuksellaan. Alan ammattilaiset valitsivat sen vuoden ulkovalaistuskohteeksi vuonna 2015 erityisesti julkisivun valaistussuunnittelun ja mediavalaisintekniikalla tehdyn toteutuksen ansiosta. Korkeatasoinen valaistus sai toki huomiota myös sisätiloissa.

– Vastasimme sähkötöiden kokonaisuudesta kattaen perussähköistyksen, muuntamot, varavoimajärjestelmät, yleiskaapeloinnit ja paloilmoittimet. Valaistuksen osalta se oli ensimmäisiä kohteita, jotka tehtiin käytännössä kokonaan ledeillä, Jarmo Töyräs kertoo.

Yhtiön uusimpiin kohteisiin kuuluu puolestaan Helsingin Kalasatamassa sijaitseva Työpaja. Tukon pääkonttoriksi aikanaan rakennettu talo on peruskorjattu monikäyttöiseksi muunneltaviksi toimistotiloiksi ja inspiroiviksi yhteiskäyttötiloiksi. Kohteen ledivalaistus on suunniteltu kalustuksen mukaan muunneltavaksi ja DALI-ohjattavaksi.

– Näiden esimerkkikohteiden välille on mahtunut isoja projektikohteita kuten sairaaloita ja oppilaitoksia, joissa valolla on erityinen merkitys hyvinvoinnille ja vireystilalle. Jokainen kohde on ainutlaatuinen, myös valaistuksen suhteen, Jarmo Töyräs sanoo.

Laadukkaan toteutuksen ytimessä on osaaminen

– Olemme päässeet toteuttamaan korkealaatuisia tilojen ja ennen kaikkea niiden käyttäjien ehdoilla suunniteltuja valaistusratkaisuja. Ne ovat tarjonneet mahdollisuuden pysytellä niin valaistussuunnittelun kuin teknologiaratkaisujenkin osalta eturintamassa.

Valaistuksen osaaminen ja sen kehittäminen ovat hänen mukaansa ensisijaisen tärkeitä sähköurakoinnissa. Uudet urakkamuodot kuten avoimet urakat ja allianssit nostavat urakoisijan toteuttajasta suunnittelijan rooliin, jossa tehdään valaistukseen liittyviä valintoja ja annetaan suosituksia.

– Pidämme yllä osaamista koulutuksella ja lisää oppia hankitaan kaikkein haastavimpien projektien yhteydessä. Tämän lisäksi useilla työntekijöillämme on suunnittelutausta.

Töyräs kuvailee kehityksen kulkevan oikeaan suuntaan, kun puhutaan valosta ja sen vaikutuksesta eikä enää yksin valaistuksesta tai valaisimista. Valon tuottaminen tilaan voidaan toteuttaa jo mitä mielikuvituksellisimmin keinoin ja ohjauksen mahdollisuudet ovat rajattomat. Pian kuvaan astuu tekoäly, joka jälleen avaa uusia ovia.

– Jokainen meistä viettää ison osan päivästä työpaikalla, kauppakeskuksissa sekä erilaisissa muissa julkitiloissa, sisällä ja ulkona. Valon merkitys on niin suuri, että haluamme olla osaltamme edistämässä entistä parempien valaistusratkaisujen käyttöönottoa.

Onko jo aika siirtää sinunkin toimistosi valaistusratkaisut nykyaikaan?
Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää.