Etusivu › Ajankohtaista › Uncategorized @fi

Yhdessä tekeminen saa uuden merkityksen, kun peruskorjauskohde näyttää omaa luonnettaan. Eteen tulevat tilanteet ratkotaan työmaalla eikä tilaajaa ole tarpeen vaivata, kun koko talotekniikasta vastaa yksi kumppani.

”Tieto kulkee ja asioista on helppo sopia talon sisällä”, kiteyttää Aro Systemsin projektipäällikkö Kyösti Säkkinen yhdessä tekemisen hyödyt. Hän vastaa sähköasennuksista muun muassa Kampin Arkadiankatu 6:ssa, Helsingin ydinkeskustassa.

Arkadiankadulla sijaistsee yksi kohteista, joissa Aro Systemsin vastuulla on koko talotekniikan peruskorjaus alkaen purkamisesta päättyen valmiiden tilojen luovutukseen.

Poikkeuksellisen tästä 1970-luvun lopulla valmistuneesta toimisto- ja liikerakennuksesta tekee sijainnin lisäksi sen mittakaava. Eri tyyppisisiä tiloja on 30 000 neliötä kuudessa kerroksessa. Tämä on yksi kohteista, joissa Aro Systemsin vastuulla on koko talotekniikan peruskorjaus alkaen purkamisesta päättyen valmiiden tilojen luovutukseen.

Urakkarajat historiaan  

Välille mahtuu monta vaihetta, joissa eri osa-alueiden tekijöiden saumaton yhteistyö on välttämätöntä, jotta työt etenevät aikataulussa. Säkkinen on nähnyt käytännössä, että arolaisten asentajien keskinäinen tiedon jakaminen sujuvoittaa työtä merkittävästi.

”Saan tietoa työmaalta muidenkin kuin sähköasentajien kautta ja monet käytännön ratkaisut syntyvät työmaalla ilman kokouksia. Tärkeä tiedonjakamisen paikka on kärkimiesten perjantaipalaveri, jossa asiat käydään läpi. Tunnemme toisemme hyvin ja keskustelu on mutkatonta, koska olemme samaa yritystä.”

Yhtiöllä on meneillään useita vastaavia kokonaisurakoita ja Säkkinen uskoo niiden yleistyvän tilaajien toiveesta. ”Kun asiakkaan tarvitsee keskustella vain yhden urakoitsijan kanssa, kommunikaatio helpottuu eikä sen määrä kuormita liikaa.

Toinen etu tilaajalle on hankalien urakkarajojen poistuminen. Urakoitsija etsii ratkaisut käytännön kysymyksiin omassa tiimissään ilman, että asioita nostetaan tilaajan pöydälle. Jos palavereita tarvitaan, on meiltä paikalla usein vain yksi henkilö, jolla on kaikki langat käsissään, Kyösti Säkkinen kertoo.

Jumissa vain venttiilit

LV-töiden työnjohtaja Jaanus Perandi Aro Systemsiltä kuvaa osuvasti yhteistyön merkitystä Arkadiankadun kohteessa jo heti purkutöiden aikaan. Osa Arkadiankadun liiketiloista ja toimistoista on ollut pitkään käytössä töiden aikana, joten, sähköä, vettä ja raitista sisäilmaa piti olla koko ajan saatavilla.

”Tilapäiset asennukset olivat haastavia ja lisäksi kylmälinjat sekä sadevesien johtaminen oli huomioitava. Kun näihin lisätään vielä esimerkiksi vanhojen venttiilien jumittuminen, on yhdestä yhteisestä tiimistä ja tekemisen koordinaatiosta korvaamatonta hyötyä.”

Kun purkamisen jälkeen päästään rakentamaan uutta, on tiimin joustavuus töiden järjestelyssä arvokasta. Yksi tämän kohteen erityispiirteistä on sisätilojen teollisuushenkinen ilme, jossa talotekniikka jää osin näkyviin.

Esimerkki yhden kokonaisurakan eduista oli joustavasti sovittu työjärjestys, jossa ensin asennettiin jäähdytyslinjat, sitten ilmanvaihto ja lopulta tehtiin maalaus. Sähköasennukset oli helppo sopia odottamaan, kunnes nämä kaikki olivat valmiita. Näin säästettiin aikaa ja työn jäljestä tuli kaikilta osin viimeisteltyä.

Tilaaja ja tekijät hyötyvät

Kohteen IV-töistä vastaava projekti-insinööri Ossi Viik vahvistaa, että paras hetki viikossa on arolaisten perjantaipalaveri, jossa kuulee kaiken kerralla.

”Hyvä ilmapiiri on jokaisen ihmisen ansiota ja eikä kielteistenkään asioiden esille tuominen heikennä sitä. Kaikki ymmärtävät, että puhutaan työasioista ja keskinäinen arvostus ja kunnioitus säilyvät. Tämä heijastuu myös tilaajan suuntaan, mikä lisää luottamusta entuudestaan”.

Talotekniikan osa-alueiden vetäjät ajavat koko tiimin asioita eteenpäin, vaikka ei liikuttaisikaan juuri omalla erikoisalueella. Viik nostaa esiin vaikuttamisen suunnittelijoiden suuntaan, mikä on tärkeää työn sujuvuuden kannalta.

”Kun usein ahtaisiin tiloihin toteutetaan isoja ilmanvaihtokanavia, vettä, viemäriä ja sähköä, on huolellinen suunnittelu tarpeen. Tällöin suunnittelijalle on vietävä kaikkien osa-alueiden näkökulmat, jotta ratkaisut ja työjärjestys tukevat sujuvaa tekemistä.”

Tilaajan hyödyt kokonaisurakasta Ossi Viik kiteyttää kahteen asiaan: hankkeen koko talotekniikkaosuus on yksissä käsissä ja asioista on helppo sopia projektipäällikön kanssa. Näin säästyy aikaa ja vältetään turhaa työtä niin tilaajan puolella kuin työmaallakin.

Talotekniikka vaatii huoltoa siinä missä rakenteetkin. Säännöllinen huolto takaa puutteiden havainnoimisen ajoissa – ja näin vältytään kalliilta lisäkustannuksilta ja hankalilta korjaustöiltä.

Onpa kyse sitten asuinkiinteistöstä tai logistiikka- tai tuotantotiloista, talotekniikan toimivuus vaikuttaa olennaisesti viihtyvyyteen ja työtehoon. Rakennuksen erityispiirteet on otettava huomioon huoltotoimenpiteitä tehtäessä.

Moderni rakennuskanta on yhä koneellisempaa ja järjestelmät saattavat sisältää lukuisia pieniä osajärjestelmiä. Jopa pientaloissa on tätä nykyä laajoja ja mutkikkaita ratkaisuja, joiden hallinta edellyttää ammattiosaamista. Enää ei riitä, että ollaan perehtyneitä johonkin osa-alueeseen, vaan on hallittava kokonaisuus. Talotekniikan huolto kannattaakin antaa asiansa osaavalle ammattilaiselle.

Ei sisäilmaongelmille

Kun talotekniikkaan tehdään muutoksia, pitää ymmärtää, miten se vaikuttaa kokonaisuuteen. Kiinteistön talotekniikalla on myös oma tärkeä roolinsa, jolla suora yhteys rakennuksen asuin- ja työskentelyviihtyvyyteen. Esimerkiksi voisi nostaa energiansäästön, joka on tänä päivänä vahva trendi. Energiansäästöä ei pitäisi kuitenkaan tehdä olosuhteiden kustannuksella.

Jari-Hagstrom-asiakaspalautteen-keraaminen
Aro Systemsin Talotekniikkahuollon liiketoimintajohtaja Jari Hagström.

– Valitettavan useassa kiinteistössä, jossa on ilmennyt sisäilmaongelmia, juurisyyksi on todettu puutteellinen ilmanvaihto, Aro Systems Oy:n Jari Hagström varoittaa.

Keihäänkärkenä kaikessa yhtiön toiminnassa on asiakaslähtöisyys ja kiinteistökeskeiset, oikeat ratkaisut. Talotekniikan huolto ja ylläpito hoidetaan siten, että tilat olisivat mahdollisimman viihtyisät ja optimaalisesti käytössä.

– Räätälöimme palvelut asiakkaan tarpeiden pohjalta ilman turhia toimenpiteitä. Säästyneitä varoja voidaan sitten käyttää vaikkapa viihtyvyyden parantamiseen, hän summaa.

Ammattilaisen työn jälki näkyy dokumentointina

Asuin- tai työskentelyviihtyvyyden ohella talotekniikasta huolehtimisessa on kyse myös varallisuudenhoidosta. Laiminlyönnit voivat kostautua huonontuneena sisäilmana ja pahimmillaan rakenteiden vaurioitumisena, josta seuraa kiinteistön arvon romahtaminen.

– Ehdotamme rohkeasti erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja nykytilanteeseen. Tilaaja ei itse välttämättä osaa puntaroida tai edes tiedä kaikkia eri vaihtoehtoja, ja tässä kohden voimme ammattilaisina olla avuksi, Hagström valottaa.

Aro Systems pitää yllä työntekijöiden ammattitaitoa jatkokouluttamalla jatkuvasti yhtiön henkilökuntaa vastaamaan tämän päivän uusiin haasteisiin ja muuttuviin tarpeisiin.

– Ammattilaisen hoitaessa talotekniikan huollon, myös dokumentointi on kunnossa. Käymme lopuksi vielä tilaajan tai tilankäyttäjän kanssa selkokielisesti läpi, mitä kaikkea kiinteistössä on tehty, varmistaaksemme asiakastyytyväisyyden, hän summaa.

Näin asiakas voi olla varma, että kiinteistön kunnosta on huolehdittu oikein. Dokumentoinnin hyödyt korostuvat ennen kaikkea kiinteistöä realisoitaessa.

 

Seitsemän kilometriä kumikaapelia ja yli sata sähkökeskusta. Vain noin viikko aikaa rakentaa, ajaa ja purkaa. Oulun Qstock-musiikkifestivaalin sähköistys syntyi ainutlaatuisena tiimityönä, jonka taustalta löytyy kuudentoista vuoden kumppanuus.

Heinäkuinen Qstock oli jälleen loppuunmyyty kuten kuutena edellisenäkin vuonna. Jatkuvasti kasvanut tapahtuma teki myös uuden yleisöennätyksensä, kun Oulun Kuusisaareen saapui 40 000 kävijää. Tällä väkimäärällä pääsisi jo kolmenkymmenen suurimman kaupunkimme listalle, mikä antaa käsityksen sähköistykselle asetettavista vaatimuksista.

Tapahtuman venuekoordinaattori Anna Lanas vastaa ulkoisista puitteista yhdessä muun alueesta vastaavan tiimin kanssa. Tehtävänä on sovittaa yhteen eri yksiköiden järjestelyitä ja aikatauluja, jotta kaikki valmistuu ajoissa ja toimii hyvin tapahtuman aikana. Sähköistyskokonaisuuden osalta yhteistyökumppani on Aro Systems.

Asioista on aina helppo puhua

Lanas kiittelee arolaisten sitoutumista ja aloitteellisuutta, joilla sähköistystiimi on ansainnut paikkansa käytännössä osana tapahtumaorganisaatiota. Kuudentoista vuoden aikana kumppanuus on kehittynyt tasolle, jossa tapahtuma ja ihmiset tunnetaan hyvin ja asioista on helppo puhua. Niin kärkimiehet kuin tapahtuman aikaiset päivystäjätkin ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina.

”Emme koe olevamme sähköistystiimille asiakas, vaan koko maailma. Mahtavat persoonat tekevät ammattityötään suurella sydämellä ajatellen lopputulosta, joka on kaikkien tahojen kannalta onnistunut tapahtuma”, hän kuvailee yhteistyötä Aro Systemsin kanssa.

Sähköistyksen tarpeet ovat Lanaksen mukaan mittavat, sillä käyttöpisteitä on todella paljon ja niiden tarpeet poikkeavat toisistaan. Joka vuosi tehdään uutta ja muutetaan entistä. Siksi suunnitteluvaihe nousee tärkeäksi.

”Emme koe olevamme sähköistystiimille asiakas, vaan koko maailma”, Qstock-tapahtuman venuekoordinaattori Anna Lanas sanoo.

”Jo hyvissä ajoin keväällä arolaiset ottavat yhteyttä pyytäen aluekarttaa, jotta sähköistyksen suunnittelu voidaan aloittaa. Työn edetessä he tekevät aktiivisesti ehdotuksia, ja yllättäviin tarpeisiin saamme ratkaisut heti seuraavassa tapaamisessa”, hän kertoo.

Toinen ratkaiseva vaihe on itse tapahtuma, jolloin kaiken pitää toimia. Useita arolaista päivystää yllättävien tilanteiden varalta. Anne Lanas toteaa, että häiriöt johtuvat lähes aina käyttäjän omista toimista. Johonkin laitteeseen kytketään sähköt väärin tai sillä kuormitetaan verkkoa ennakoitua enemmän. Päivystyksen ansiosta nämä tilanteet saadaan hoidettua usein muutamassa minuutissa.

”Olemme tapahtuman ajan poikkeustilanteiden varalta samalla radiokanavalla, jossa tänäkin vuonna oli hiljaista. Se on merkki, että sähköä tuli niin sanotusti seinästä eli käyttäjien ei tarvinnut ajatella sitä lainkaan.”

Pitkiä päiviä ja yllätys Amerikasta

Heinäkuinen Qstock oli jälleen loppuunmyyty kuten kuutena edellisenäkin vuonna. Jatkuvasti kasvanut tapahtuma teki myös uuden yleisöennätyksensä, kun Oulun Kuusisaareen saapui 40 000 kävijää.

Aro Systemsin Pohjois-Suomen Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtaja Tapani Keränen on osallistunut jokaiseen Qstock-festivaaliin alkaen vuodesta 2004. Tuolloin se järjestettiin vasta toista kertaa ja yhteistyö sähköistyksessä alkoi. Sää on suosinut lähes poikkeuksetta, eikä palella tarvinnut tälläkään kertaa. Lämpötila nousi yli 30 asteen ja ylimääräiset vesipisteet olivat yleisön ahkerassa käytössä.

Keränen kertoo, että sähköistys suunnitellaan joka vuosi uudelleen, sillä tapahtumaa kehitetään jatkuvasti. Nyt päälavalle asennettiin 680 A ja muille lavoille 400 A sähkökeskukset. Väliaikaisia keskuksia oli noin 90 ja kiinteitä keskuksia 20 ja kumikaapelia tarvittiin 6-7 km. Massatapahtumissa on pidettävä erityisesti huolta kaapeleiden suojaamisesta ja turvallisesta sijoittelusta

”Yksi pitkän kumppanuuden eduista nousi esiin Kuusisaaren aluesuunnittelun yhteydessä. Osallistuimme siihen aktiivisesti, jotta virkistysalueelle saatiin tapahtumaa palveleva aluesähköistys nousu- ja pääkeskuksineen”, Keränen kertoo

Aro Systemsin viisihenkinen tiimi aloittaa rakentamisen yleensä tapahtumaviikon maanantaina, ja portit avautuvat yleisölle perjantaina puolilta päivin. Välille mahtuvat niin kaksitoistatuntiset työpäivät kuin viime hetken yllätyksetkin. Tänä vuonna sellainen koettiin, kun amerikkalainen yhtye ilmoitti puolitoista tuntia ennen esiintymistään, että sähköt eivät riitä.

”Syynä ovat erilaiset jännitetasot, joita heidän mukanaan tuomansa laitteet vaativat. Mittausten ja kokeilujen jälkeen oli todettava, että Suomen kantaverkko ei jännitepuolella enempään pysty. Ongelmaan löydettiin kuitenkin osuva ratkaisu ja esiintyminen sujui hyvin.”

Saneerattava toimisto- ja liiketilakiinteistö on valmistunut 1977 ja sen on suunnitellut arkkitehti Einari Teräsvirta. Kiinteistö sijaitsee loistavalla paikalla Kampintorin laidalla, keskellä Helsingin vilkkainta liikealuetta.

Kierros Helsingin kenties parhaalla paikalla sijaitsevalla Arkadiankadun työmaalla osoitti, mitä työturvallisuus on käytännössä. Arolaiset näkevät asian laajasti ja kiinnittävät huomiota myös muiden toimintaan. Tuloksena saavutetaan hyvinvointia ja tehokkuutta.

Astuessaan sisälle urakoitsijoiden yhteiseen kuudennen kerroksen työmaatoimistoon voi luoda katseen kaupunkiin yli Narinkkatorin ja Kampin kauppakeskuksen ihmisvirran. Näköala on vailla vertaa, mutta niin on kohdekin. Peruskorjattavaa alaa on 30 000 neliötä, johon sisältyy toimiva yrityksiä kuten kesällä korjausvuoroon tuleva yökerho. Aro Systems vastaa tämän toimisto- ja liiketiloja sisältävän rakennuksen koko talotekniikan uusimisesta.

Aro Systemsin LV-töiden työnjohtaja Jaanus Perandi ja IV-töistä vastaava projekti-insinööri Ossi Viik pitävät lankoja käsissään. He tuntevat niin työmaan kuin sen tekijät.

Aro Systemsin Ossi Viik (vasemmalla) ja Jaanus Perandi pitävät työmaan lankoja käsissään. He tuntevat niin työmaan kuin sen tekijät.

Ison osan heidän ajastaan vie suunnittelu ja mitoitus, jota laajassa peruskorjauskohteessa riittää. Ratkaisut on tehtävä paikan päällä kohteessa, sillä suunnitelmia selaamalla ei päästä riittävään tarkkuuteen. Heidät tunnetaan myös työturvallisuuden puolestapuhujina, jotka toteuttavat puheensa käytännössä omassa työssään.

Arolaisten muodostama noin kolmenkymmenen hengen LVIS-tiimi katoaa aamulla töihin eri puolille kohdetta ja kokoontuu jälleen yhteen aamupäivän tauolle. Työtä tehdään aina pareittain ja turvallisuus huomioidaan muutoinkin kaikessa tekemisessä.

Keskustelu toimii käskytystä paremmin

”Oleellista on asenne, jolla työturvallisuuteen suhtaudutaan. Meillä se on tinkimätön ja asiaa pidetään jatkuvasti esillä”, Ossi Viik kertoo.

”Jokainen työntekijämme ymmärtää olevansa vastuussa työturvallisuudesta, havainnoi ympäristöään ja ilmoittaa epäkohdista. Tämä toimii meillä hyvin ja vaaroista uskalletaan rohkeasti sanoa, vaikka ne liittyisivät pääurakoitsijan tai alihankkijan toimintaan.”

”Tapamme on tutustua asentajiin henkilökohtaisesti ja keskustella työturvallisuudesta samalla varmistaen, että sen merkitys ja ilmoittamisen toimintamalli tulevat ymmärretyiksi. Jos työmaalla havaitaan puutteita, ei tyyliimme kuulu karjaista Lasit päähän! ja jatkaa töitä entiseen malliin. Sen sijaan keskustelu on tässäkin oikea keino. Olemme huomanneet myös, että viesti menee parhaiten perille puhumalla isommalla porukalla osoittelematta henkilöitä.”

Oikeat työmenetelmät ovat tärkeitä paitsi turvallisuudelle myös lopputulokselle. Kun työ tehdään oikein, näkyy se korkeana laatuna. Tähän liittyy osaltaan kohtuullisuus työpäivien pituudessa. ”Pyrimme pitämään huolta, että kaikki saavat riittävästi lepoa ja vapaa aikaa. Jos uupumista ilmenee, avaamme siitä henkilön kanssa keskustelun”, Viik toteaa.

Aro Systemsissä nähdään työturvallisuus ykkösasiana, jossa tavoite voi olla vain ja ainoastaan nolla tapaturmaa. Laadukkaat työkalut, vaatteet ja suojavarusteet estävät osaltaan vahinkoja. Lisäksi tarvitaan säännöllistä koulutusta kuten parhaillaan meneillään oleva kattotyöskentelyn koulutus. Yritystason työturvallisuuskäytännöt ovat parhaillaan kokonaisvaltaisen arvioinnin kohteena. Ulkopuolinen yhteistyökumppani käy sitä läpi ja tunnistaen kehityskohteita.

Kiire voi olla työturvallisuusriski

Jaanus Perandi tietää, että liian tiukka aikataulu voi luoda painetta oikaista työturvallisuusasioissa. Perjantaisin pidetään kärkimiespalaveri, joissa ratkotaan myös aikataulukysymyksiä. Lisäksi kerran kuukaudessa tuo palaveri käsittelee nimenomaan työturvallisuutta.

”Projektin pysyminen aikataulussa tulee arvioida säännöllisesti. Siinä on oltava rehellinen ja ilmoitettava heti ylöspäin, jos tiedossa on poikkeamaa”, hän sanoo. ”Myös hyvä suunnittelu ja mitoitusten tarkistus on tämän kaltaisessa peruskorjauskohteessa keino helpottaa aikataulupainetta. Kun asiat tehdään kerralla oikein ei korjailua tai purkua ja uudelleen tekemistä tarvita. Näin säästyy sekä aikaa että rahaa.”

”Tässä kohteessa erityinen etu on, että toteutamme koko talotekniikan yhtenä arolaisten tiiminä. Kärkimiehemme tekevät arvokasta työtä pitämällä yllä hyvää yhteishenkeä. Se on osa jokaisen hyvinvointia”, Perandi kiittelee. ”Tieto kulkee omassa piirissä hyvin ja työmaalla ratkaisut suunnitellaan yhdessä. Tämäkin omalta osaltaan edistää työturvallisuutta.

Paul Seery kuuluu työryhmään, joka parantaa suomikuvaa helpottamalla lentoaseman ruuhkia, mutta kiinnostavia kohteita on toki ehtinyt kertyä muitakin. Parasta ovat kuitenkin aina olleet hyvät työkaverit ja ilmapiiri.  

”Aro Systems on luotettava työnantaja, koska sekä yrityksestä että sen työntekijöistä on aina pidetty huolta”, Paul Seery toteaa.

Kaukolentojen matkustajavirtaa hidastaa Schengen-alueen rajan passintarkastus, jonka laitteet pidättelevät lähtijää. Tuskaantuneet jonottajat eivät tiedä, että seinän takana heidän hyväkseen työskentelee jo joukko arolaisia.

Rakkauden Suomeen tuoma irlantilainen tekee sähkö- ja automaatioasennuksia, joita uusi passintarkastusalue laitteineen vaatii. Matkustajamäärät Helsinki-Vantaan lentoasemalla ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja parannuksella alkaa olla jo kiire. Vielä eivät matkustajat häiritse työtä, mutta kesällä tilanne muuttuu. Kun kaikki on valmista, puretaan nykyiset passintarkastusautomaatit pois.

Perheyritys pitää huolta

Puuseppänä työskennellyt Paul oli kouluttautunut uudelleen sähköasentajan ammattiin. Kun hän sen jälkeen lähetti ensimmäisen työhakemuksensa, tuli vastauksena kutsu haastatteluun Arolle.

Paul muistelee lämmöllä tuota vuoden 2006 lopun tapaamista, jossa haastattelijana oli Hannu Rissanen, nykyinen Etelä-Suomen talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtaja. Keskinäinen luottamus syntyi tapaamisessa nopeasti ja on säilynyt jo yli kaksitoista vuotta.

”Aro Systems on luotettava työnantaja, koska sekä yrityksestä että sen työntekijöistä on aina pidetty huolta. Tämän voin sanoa kokemuksesta, koska olen aiemmin työskennellyt monissa eri yrityksissä”, Paul toteaa.

Hän kokee, että perheyritys etenee tasaisesti ja päätöksiään harkiten pitkällä, jopa parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Tämä antaa työrauhan päivittäiseen tekemiseen ja tuntuu hyvältä.

Työkaverit luovat ilmapiirin   

Keskustelussa Paul palaa toistamiseen yhteen asiaan, joka on ylitse muiden – hyvät työkaverit ja ilmapiiri työmailla. ”Tiimi tulee urakan alussa nopeasti tutuksi, sillä valtaosa tekijöistä on kokeneita ja ollut pitkään talossa. Usein kaverit ovat tuttuja jo aiemmilta työmailta. Yhdenkin kanssa olimme tehneet töitä yhdessä kymmenen vuotta sitten, mutta se tuntui kuin eiliseltä. Homma alkoi toimia heti.”

Vuosien varrelle mahtuu monia mieleen painuneita kohteita. Viimeisimpiin kuuluu kauppakeskus Redi, jossa vastuullamme olivat turvajärjestelmät palo- ja hätävaloineen. Yli vuoden kestänyt projekti oli ainutlaatuinen lajissaan. Paulin mukaan se edusti osaltaan hänelle tärkeää kehittymistä osaamisessa ja vaihtelua työtehtävissä.

Toisen esimerkin hän antaa noin viiden vuoden takaa, jolloin ei tehtykään uutta vaan vanhaa. Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto sai uuden talotekniikan, joka kätkettiin taitavasti osaksi historiallista interiööriä.

”Tämä kiehtoi minua erityisesti, sillä arvostan vanhaa ja sain osallistua sen arvon säilyttämiseen. Tunsin suurta ylpeyttä tiimimme työn tuloksista.”

Mitä meistä ajatellaan?

Paul tuli käymään Suomessa 1995 ja on edelleen tuolla matkalla. Miten hän viihtyy, kuinka käyttää vapaa-aikaansa, ja ennen kaikkea meille suomalaisille se tärkein kysymys: mitä hän ajattelee meistä?

”Suomalaisille luonto, metsät ja maaseutu ovat sydämenasioita. Itse en vaeltele metsissä, mutta nautin ulkona liikkumisesta pyöräilemällä ja golfaamalla”, hän kertoo. ”Poikkeuksellinen piirre ja minulle suuri nautinto on Suomen kesän valoisuus. On uskomatonta, kuinka voi viettää aikaa ja istuskella ulkona vielä iltakymmeneltä. Tätä ei saa kokea muualla.”