Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa Oulun Ruskonselkään uuden pääpoliisiaseman ja vankilan.  Kyseessä on ensimmäinen Suomessa samalle tontille rakennettava poliisin ja vankilan yhteishanke. Pääpoliisiasemaan sijoitetaan poliisilaitoksen johto ja hallintoa, valvonta- ja hälytystoiminta, rikostutkinta ja poliisivankila. Lisäksi uudisrakennukseen sijoittuu Keskusrikospoliisin Oulun yksikkö.

Hankkeen kokonaislaajuus on noin 32 000 bruttoneliötä, josta poliisitalon osuus on 21 000 bruttoneliötä. Hanke toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssimallilla. Aro Systems vastaa pääpoliisiaseman LVIS- urakasta.

Lisätietoja:

Tapani Keränen, Liiketoimintajohtaja
Talotekniikkaurakointi, Pohjois-Suomi

tapani.keranen@arosystems.fi

Aro Systems vastaa Oulun pääkirjaston talotekniikan perusparannuksesta. Kirjasto on Oulun kulttuurin keskus ja tavoittelee miljoonaa kävijää vuodessa perusparannuksen jälkeen. Hankkeessa laajennetaan asiakastiloja ja avataan neljäs kerros yleisölle. Rakennus on 7060 bruttoneliön laajuinen ja valmistuu kesällä 2025.

Urakka on jaettu kahteen vaiheeseen: kehitys- ja toteutusvaiheeseen. Kehitysvaihe päättyy vuoden 2023 lopussa, minkä jälkeen alkaa toteutus. Parhaillaan käynnissä ovat purkutyöt ja suunnittelun ohjaus. Aro Systems Oy toteuttaa kohteen LVIAS- työt kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Tapani Keränen, Liiketoimintajohtaja
Talotekniikkaurakointi, Pohjois-Suomi

tapani.keranen@arosystems.fi

 

Aro Systems toteuttaa Helsingissä Eteläisellä Hesperiankadulla sijaitsevan Taivallahden peruskoulun peruskorjauksen LVIS-työt. Urakka alkoi huhtikuussa 2023 ja valmistuu lokakuussa 2024. Tilaajana ja kokonaishankkeesta vastaavana toimii Consti Korjausrakentaminen Oy, rakennuttaja on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Tilat-palvelu.

Kahdesta erillisestä 50-luvun puolivälissä valmistuneesta rakennuksesta koostuvassa Taivallahden peruskoulussa toimii luokka-asteet 1.-9. Rakennuksiin on vuosein saatossa tehty useita muutos- ja korjaustöitä, mutta kattavaa peruskorjaustyötä ei ole toteutettu. Tekniset järjestelmät ja tilat ovatkin suurelta osin tulleet elinkaarensa päähän, ja nykyisen mukaiset opetus- ja toiminnallisuustarpeet vaativat uudenlaisia järjestelyjä.​​​​​​​

Perusparannuksen suunnittelussa tärkeimpinä tavoitteina ovat energiataloudellisuuden lisäämisen lisäksi olleet turvallisuus, toimivuus ja esteettömyys. Mittavassa peruskorjausurakassa kaikki LVIAS-järjestelmät uusitaan ja paloturvallisuutta parannetaan. Talotekniikkatöiden arvo hankkeessa on lähes 5 miljoonaa euroa ja hanke tulee työllistämään toistakymmentä arolaista.

 

Lisätietoja:

Isto Hietanen, Liiketoimintajohtaja
Talotekniikkaurakointi, Etelä-Suomi

isto.hietanen@arosystems.fi

Uusia arolaisia

Kyösti Säkkinen on nimitetty sähkön projektipäälliköksi 5.9.2022 Etelä-Suomen Talotekniikkaurakointiin.

Sanni Mustonen on nimitetty projekti-insinööriksi 12.12.2022 Etelä-Suomen Talotekniikkaurakointiin.

Marko Nyholm on nimitetty sähkön projektipäälliköksi 1.3.2023 Etelä-Suomen Talotekniikkaurakointiin.

 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@arosystems.fi

 

Sähkön kulutus vaikuttaa suoraan kiinteistön käyttökustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Nykyaikaisilla laitejärjestelmillä voidaan parantaa huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta ja pienentää ilmastokuormitusta.

Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota antoi kipeän muistutuksen sähkömarkkinoiden haavoittuvuudesta. Energiatoimitusten katkeaminen itänaapurista pakotti siirtymään korvaaviin ja kalliimpiin tuotantotapoihin. Sähkönhinnan nousua vauhditti vesi- ja tuulivoiman rajallinen saatavuus yhdistettynä kysynnän kasvuun. Säästämisen ja käytön hallinnan lisäksi aurinkojärjestelmät herättivät entistä enemmän kiinnostusta.

LUOTETTAVAA TALOUDELLISUUTTA

Kiinteistöjen energiankulutuksessa valaistus on keskeisessä roolissa. Kokonaisuuden tarkastelussa sen säästöpotentiaalia korostavat pitkät käyttöjaksot erityisesti pimeinä vuoden- ja vuorokauden aikoina.

Aikaisempaan valaistustekniikkaan verrattuna nykyiset LED-lamput ja -moduulit ovat huomattavasti energiatehokkaampia. Ne kuluttavat jopa 40-60 prosenttia vähemmän sähköä perinteisiin lamppuihin verrattuna ja säilyvät kauemmin toimintakuntoisina. LED:ien kestävyyttä selittää vähäinen kuumentuminen, mikä suojaa valaisimia toistuvilta lämmönvaihteluilta. Pitkäikäisyyden ansiosta valaistuksen huoltokustannukset pysyvät alhaisina.

Yksittäisten LED-valaisinten ennenaikaiset vikaantumiset ovatkin harvinaisia. Tämä mahdollistaa lamppujen ryhmävaihdot luvattujen tuntimäärien lähestyessä. Yleisesti puhutaan 50 000 tai suotuisissa olosuhteissa jopa 100 000 tunnin elinkaarista, joiden jälkeen esimerkiksi puolet moduuleiden lampuista tuottaa vielä 80 prosenttia alkuperäisestä valovirrasta. Äkkikuoleentumisten sijasta LED:it menettävätkin tyypillisesti vähitellen tehoaan.

LED-valaistuksen ulottuvuuksiin kuuluu monipuoliset ja älykkäät ohjausjärjestelmät. Ne reagoivat valaistusolosuhteiden muutoksiin reaaliaikaisesti tunnistamalla läsnäolon tai luonnonvalon määrän kohteessa. Valaisimet voidaan ajastaa syttymään ja sammumaan tietyllä kellonlyömällä. Valon voimakkuus on nostettavissa ja laskettavissa nopeasti tai portaattomasti vähitellen.

Valaistuksen ohjattavuus todellisen käyttötarpeen mukaisesti vähentää LED:ien jo lähtökohtaisesti alhaista energiankulutusta ja antaa siitä tarkkaa tietoa kiinteistön omistajalle. Valopistekohtainen seuranta pitää huollon tilanteen tasalla, mikäli valaisin rikkoutuu ilkivallan tai muun ulkoisen syyn takia.

Vanhan valaistustekniikan päivittäminen onnistuu yksinkertaisimmillaan lamppujen vaihdolla, mikäli kannat ja kiinnikkeet sopivat yhteen tai ne ovat sujuvasti muutettavissa. Vaihtoehtoisesti entiset valaisimet korvataan nykyaikaisilla. Siirtyminen LED:ihin on jo hyvässä vauhdissa ja sitä nopeuttaa aiempien lamppumallien poistuminen markkinoilta.

YLLÄPITO TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Uudisrakentamisessa järjestelmien energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Olemassa olevissa kiinteistöissä tilanne ja talotekniikan ajantasaisuus vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Vanhoissa rakennuksissa on yleisesti vähintäänkin laitteiden säädöissä puutteita. Asetusten säännöllisillä tarkistuksilla laitteistoista saadaan optimaalinen hyöty ja suorituskyky täysimittaisesti käyttöön. Ennakoivan huollon yhdistäminen samaan yhteyteen pidentää järjestelmien elinkaarta ja vähentää odottamattoman remontin riskiä.

Nykyisin talotekniikan yksittäiset osa-alueet niputetaan yhteisen kiinteistöautomaation alaisuuteen. Sen etuna on kokonaisuuden reaaliaikainen hallinta ja seuranta. Perinteisten kytkinten sijasta laitteita voidaan ohjata etänä ja rajata käyttäjien oikeuksia heidän rooliensa mukaisesti.

Älykäs kiinteistöautomaatio mahdollistaa kysyntäjouston hyödyntämisen tuntihintaisissa sähkösopimuksissa. Menettelyssä kulutusta keskitetään ajankohtiin, jolloin sähkön hinta on kysynnän takia alimmillaan. Tyypillisesti lämmitys tai ajoneuvojen akkujen lataus ohjautuu päälle yön hiljaisiksi ja edullisiksi tunneiksi.

Isossa mittakaavassa kysyntäjoustot tasaavat valtakunnallisia kulutushuippuja, mikä vaikuttaa sähkön riittävyyteen ja tuotantotapoihin. Ääritilanteissa käynnistyvät varavoimalaitokset käyttävät perinteisiä energianmuotoja uusiutuvien sijasta. Tästä aiheutuu normaalia enemmän ympäristöä kuormittavia päästöjä ja painetta nostaa sähkönhintaa.

OMAVARAISTA JA PÄÄSTÖVAPAATA

Tekninen kehitys on tehnyt aurinkosähköjärjestelmistä entistä edullisempia ja tehokkaampia. Niiden mitoituksessa on kuitenkin muistettava, että paneeli-investoinnin lähtökohtana tulee ensisijaisesti olla kiinteistön oma kulutus ja vasta toisena ylimääräisen tuotannon myyminen verkkoyhtiöille. Aurinkoenergian saatavuuden vaihtelukin on syytä ottaa huomioon suunnitelmissa, sillä paneelit tuottavat vain osan kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta.

Vuoden 2023 alussa voimaan astunut asetus parantaa aurinkosähkön hyödynnettävyyttä asunto-osakeyhtiöissä, sillä ylituotanto voidaan entisestä poiketen antaa kotitalouksien käyttöön. Ne voivat muodostaa kiinteistön sisäisen energiayhteisön, joka jakaa hyvityslaskennan avulla aurinkosähköjärjestelmän tuoton keskenään. Vaihtoehtoisesti osa talon asukkaista perustaa aktiivisten asiakkaiden ryhmän samaa tarkoitusta varten. Yksityisten ja julkisten rakennusten yrityksillä sekä muilla toimijoilla on vastaava mahdollisuus yhdistyä kiinteistössä tuotetun aurinkoenergian käyttäjiksi.

KOHDEKOHTAISIA RATKAISUJA

Aro Systems suorittaa kiinteistöjen valaistus- ja aurinkoenergiakartoituksia. Tarkoituksena on etsiä uusia ratkaisuja ja päivittää olemassa olevia järjestelmiä entistä energiatehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi.

Kohteiden tarkastelu alkaa sähkön kulutuksen mittauksilla ja käyttötilanteiden todentamisilla. Laiteasennusten ohella palveluvalikoima kattaa LVIA-urakoinnin suunnittelusta toteutuksiin sekä talotekniikan hallinnan keskittämisen kiinteistöautomaatioon.

Oikeaoppisilla menetelmillä voidaan pienentää merkittävästi rakennusten energiankulutusta ja edistää sekä asuintalojen että työpaikkojen ympäristöystävällisyyttä.

Tutustu palveluihimme:

arosystems.fi/palvelut