Miika Nissilä on nimitetty Etelä-Suomen Talotekniikkahuoltoon sähkötöistä vastaavaksi työnjohtajaksi.
Jouni Lehtonen on nimitetty Etelä-Suomen Talotekniikkahuoltoon LVI-töistä vastaavaksi työnjohtajaksi.
Juho Suutari on nimitetty Pohjois-Suomen Talotekniikkahuoltoon sähkötöiden projektipäälliköksi.
Aleksi Parkkila on nimitetty alkaen sähkön projektipäälliköksi OYS2030 -hankkeeseen Pohjois-Suomen Talotekniikkaurakointiin.
Paulus Tuomikoski on nimitetty projekti-insinööriksi Pohjois-Suomen Talotekniikkaurakointiin.
Juha Kananen on nimitetty rakennusautomaation projektipäälliköksi Etelä-Suomen Talotekniikkaurakointiin. Juha vastaa rakennusautomaatiojärjestelmien ylläpidosta ja toteutuksesta huolto- ja urakointikohteissamme. Juhalla on pitkä kokemus ja vankka osaaminen rakennusautomaatiojärjestelmistä. Aiemmin hän on työskennellyt Bravida Finland Oy:ssä ja Assemblin Oy:ssä.
Heidi Laitinen on nimitetty henkilöstöpäälliköksi.
UUSIIN TEHTÄVIIN
Jani Aro on nimitetty sähköurakoinnin yksikönjohtajaksi Etelä-Suomen Talotekniikkaurakointiin. Janiin voi olla yhteydessä kaikissa nykyisiä ja uusia sähköurakointikohteita koskevissa asioissa. Jani Aro on työskennellyt aikaisemmin Aro Systemsin tuotantopäällikkönä.
Santeri Heikkinen on nimitetty Pohjois-Suomen Talotekniikkahuoltoon LVI-töistä vastaavaksi projektipäälliköksi. Santeri on työskennellyt aikaisemmin Aro Systemsissä tarjouslaskijana.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@arosystems.fi
Ajanmukaiset valaistusratkaisut parantavat tilojen viihtyisyyttä ja mukautuvat joustavasti olosuhteiden vaihteluihin. Aro Systemsistä saat kaikki valaistuksen nykyaikaistamiseen liittyvät palvelut ja tuotteet.
Vallitseva suuntaus edustaa luontevaa jatkumoa energiatehokkaan LED-teknologian laajamittaiselle esiin marssille. Kehittyneet järjestelmät perustuvat valaisinten entistä tarkempaan ohjattavuuteen ja tasokkaampaan valon laatuun.
”Human Centric Lighting eli ihmislähtöinen valaistus on alalla kasvava trendi. Sen ajatuksena on luonnonvaloa mukaileva rytmitys, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmisten vireyteen ja hyvinvointiin”, kertoo Fagerhult Oy:n myyntipäällikkö Ville Räsänen.
HCL pohjautuu keinovalaistuksen sopeuttamiseen luonnonvalon värilämpötilojen ja määrien muutoksiin. Valaistustekniikan kehityksen myötä vuorokauden ja vuoden aikojen vaihtelut pystytään huomioimaan entistä paremmin.
”Luonnonvalo on ihmisen kannalta paras vaihtoehto, mutta keinovalolla kyetään jo saavuttamaan samoja suotuisia ominaisuuksia ja hyödyntämään niitä erilaisten sisätilojen valaistuksessa”, sanoo Glamox Oy:n segmenttipäällikkö Eero Latvajärvi.
Räsäsen mukaan lähemmäs luonnollisia valaistusolosuhteita päästään, kun hajautettua viileää ja suunnattua lämmintä valoa yhdistetään optimaalisesti toisiinsa. Tällöin varjot, kontrastit ja värit erottuvat selkeinä yksityiskohdista sekä tilojen pinnoista. Ympäristön hahmottuminen kolmiulotteisena ja sävyrikkaana lisää viihtyisyyttä, mikä heijastuu edelleen tilojen käyttäjien kokemuksiin ja jaksamiseen tehtävissään. Työpaikoilla ja oppilaitoksissa tämä ilmenee tuottavuutena, aktiivisuutena sekä vähäisinä sairauspoissaoloina.
HCL:n avulla voidaan sekä kompensoida puuttuvaa luonnonvaloa että luoda ihmisen luontaista vuorokausirytmitystä tukevia valaistusolosuhteita.
OHJAUKSEN ULOTTUVUUDET
Useimmat LED-liitäntälaitteet sopivat yhteen standardisoidun DALI-valonohjausprotokollan kanssa. Digitaalisen valonohjauksen vankka asema selittyy kaksisuuntaisella kommunikaatiolla, jossa signaali liikkuu yhden keskuksen sijasta kaikkien yksiköiden välillä. Tämä tekee siitä varsin luotettavan ja vaivattomasti hyödynnettävän.
DALI (Digital Addressable Lighting Interface) mahdollistaa muun muassa ohjauskäskyjen ja vikatietojen välittämisen laitteelta toiselle. Tämä sallii valaistuksen monipuolisen hallinnan jopa valopistekohtaisesti. Käytännössä valaisimet kuuluvat kuitenkin yhteen tai yhtäaikaisesti useampaan ryhmään, joita ohjataan ja seurataan kokonaisuuksina.
Avoimeen DALI-protokallaan pohjautuvista ohjausjärjestelmistä on olemassa erilaisia versioita. Niiden toimintoja, kuten ajastuksia ja läsnäolotunnistuksia voidaan yleisesti muokata ohjelmoimalla. Tärkeänä ominaisuutena on reaaliaikainen valvonta ja tiedonkeruu esimerkiksi energiankulutuksesta tai tilojen käyttöasteesta.
Fagerhultin langattomassa Organic Response -järjestelmässä valaisimet välittävät toisilleen tietoa ihmisten läsnäolosta ja päivänvalon määristä. Toiminto perustuu valaisimiin integroituihin tunnistimiin, jotka käynnistyvät välittömästi, kun valaisimet liitetään sähköverkkoon.
Organic Response on käyttövalmis oletusasetuksilla, mutta tarvittaessa optimoitavissa älypuhelinsovelluksella. Nettipohjaisen portaalin kautta voidaan valaistuksesta kerätä tietoja ja liittää se kiinteistöautomaation osa-alueeksi. Valaistus toimii automaattisesti ja mukautuu ilman toimenpiteitä tilamuutoksiin. Laaja-alaisen ja vaivattoman säädettävyyden merkitys korostuu kohteissa, joiden käyttötarkoitukset vaihtelevat toistuvasti.
” Esimerkiksi uusissa koulurakennuksissa on perinteisten luokkakäytävien sijasta paljon yhteisiä tiloja, jotka on suunniteltu taipumaan moneen sekä koulupäivien aikana että niiden jälkeen”, Ville Räsänen toteaa.
Glamoxin lanseeraamaa Ethernet2DALI -ohjausta voidaan hallita joko perinteisillä painikkeilla tai langattomasti selainpohjaisilla käyttöliittymillä. Pilvipalveluun liitettynä sitä pystytään valvomaan etänä millä tahansa internet-yhteydellä.
”E2D on skaalautuvana erinomainen vaihtoehto muuntojoustavuuden kannalta tai jos valaistusta tarvitsee laajentaa tulevaisuudessa”, Eero Latvajärvi vinkkaa.
Järjestelmän DALI2-pohjaisen Vertex ApC-ohjaimen kolme DALI-kanavaa sisältävät yhteensä 192 osoitetta ja siihen voidaan liittää tavanomaisten valaistuskomponenttien lisäksi esimerkiksi DALI-turvavalaistustuotteita. Kokonaisuutta voidaan kasvattaa yhdistämällä tarvittava määrä ohjaimia lähiverkossa toisiinsa Ethernet-porttien kautta.
RAKENNUKSEN ARVOA NOSTAVAA
Älykkäästi ohjautuvan valaistuksen rooli on huomioitu laajalti kansainvälisissä kiinteistöjen sertifiointijärjestelmissä. Näistä LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) suuntautuu erityisesti olemassa oleville ja hankevaiheen isoille toimistorakennuksille. Sen arviointiperusteissa painotetaan valaistukseen olennaisesti liittyviä tekijöitä, kuten energiankäyttöä, sisätiloja ja innovatiivisuutta.
BREAAM (BRE Environmental Assessment Method) tarkastelee ympäristövaatimusten täyttymistä ja puntaroi niitä luokitusperusteissaan. Valaistus on asetettu yhdeksi osa-alueeksi auditoinneissa, joissa kiinteistölle voidaan myöntää ympäristötehokkuudesta 1-6 tähteä.
WELL-sertifioinnissa arvioidaan rakennuksia käyttäjien terveyden, viihtyvyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Kokonaisvaltaisen katsannon keskiössä ovat sisäolosuhteet, mukaan lukien valaistuksen vaikutus niihin.
ENTISTÄKIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄ
Valaistukselle asetetut kestävän kehityksen tavoitteet ulottuvat energiatehokkaasta teknologiasta tuotteiden valmistusmateriaaleihin.
Merkittävänä päänavauksena Fagerhult on tuonut markkinoille selluloosakartongista tehtyjä valaisimia. Suomen ensimmäiset kattoon upotettavat mallit ovat jo asennettu käyttökohteeseensa.
Innovatiiviselle raaka-aineelle tuo lisäarvoa pakkausmuovimäärien huomattava pieneneminen. Kierrätettävän ja ympäristöä vähän kuormittavan selluloosakartongin käytön mahdollistaa led-valonlähteiden lähes olematon lämmöntuotto.
Autojen lataus taloyhtiöissä nostaa esiin monia käytännön kysymyksiä ja usein myös tunteita. Kuka käyttää, mitä maksaa ja kuinka toteutetaan? Aro Systemsin kokonaispalvelu auttaa liikkeelle ja kattaa tarvittaessa kaiken aina latauksen hallintaan ja ylläpitoon asti.
Suomessa on jo yli 11.000 ladattavaa sähköautoa, joista lähes 2.000 on täyssähköautoja. Määrä on kasvanut vuodessa 136 % ja ladattavien hybrideitten osalta jopa 158 %.
Latauspaikkojen yhteismäärä on kasvanut samassa ajassa 86 % yhteensä 600 paikkaan, joista noin 120 on pikalatauspaikkoja. Kaikkien latauspaikkojen latauspisteistä on peruslatauspisteitä 1.400 ja pikalatauspisteitä lähes 300.
Nykyisellä kasvutrendillä sähköautojen määrä liikenteessä ylittänee vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 20.000 kappaleen rajan, joka on hallituksen energia- ja ilmastostrategiassaan asettama tavoite vuoden 2020 loppuun mennessä.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen puolitoista miljoonaa euroa sekä tänä että ensi vuonna. Avustus on korkeintaan 35 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90.000 euroa.
Taloyhtiöiden ja työpaikkojen vuoro
Tällä hetkellä latausverkostomme täyttää EU:n jakeluinfradirektiivin suositukset. Julkisia peruslatauspisteitä on yksi jokaista kahdeksaa ladattavaa sähköautoa kohden ja pikalatauspaikkoja on yksi jokaista viittätoista täyssähköautoa kohden.
Tästä huolimatta latausverkostoa tulee kasvattaa kiihtyvällä vauhdilla sähköautojen määrän kasvaessa. Siihen tähdätään muun muassa julkisille latauspisteille, taloyhtiöille ja yrityksille kohdistetuilla investointituilla.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen puolitoista miljoonaa euroa sekä tänä että ensi vuonna. Avustus on korkeintaan 35 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90.000 euroa.
Yrityksille puolestaan avautui mahdollisuus kilpailla Energiaviraston kautta latausjärjestelmiin ja kaasutankkausasemiin varatusta kolmen miljoonan euron tuesta, niin ikään tänä ja ensi vuonna.
Kaupan ketjut ja useat muut yritykset tarjoavat latausta palvelujensa yhteydessä, mikä näkyy positiivisina hyppäyksinä tilastoissa. Tästä eteenpäin huomio kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin ja työpaikoille, jotta niihin saadaan riittävästi latauspisteitä sähköauton arkikäyttöä varten.
Täyskiellosta sujuvaan lataukseen
– Jokaiselle tuttu autopaikan harmaa lämmitystolppa ei ole suunniteltu sähköauton lataamiseen. Myös standardi määrittelee tämän lataustavan olevan tilapäinen lataustapa, Aro Systemsin työnjohtaja Juho Kärkkäinen toteaa.
– Latauksen vaarana on ylikuormitus, joka saa johtimen, pistorasian ja pistokkeen kuumenemaan ja jopa vaurioitumaan. Tämä on riski erityisesti perinteisen pistorasian osalta, sillä sitä ei ole suunniteltu latauskäyttöön. Tilannetta pahentaa pistorasian kuluneisuus ja likaantuminen.
Vaikka yksi asukas onnistuisikin latauksessaan tähän tapaan, ei sähkönsyötön kapasiteetti välttämättä riitä usean auton yhtaikaiseen lataamiseen.
Jotain on siis tehtävä, jotta asukkaiden yhdenvertaisuutta ei tarvitse toteuttaa latauksen täyskiellolla, vaan sähköautoilun aidosti mahdollistavalla latausratkaisulla.
Latausjärjestelmien standardointikomitean työhön aktiivisesti osallistunut Kärkkäinen tuntee hyvin aiheeseen liittyvät turvallisuuskysymykset ja tekniset ratkaisut. Hän toteaa taloyhtiöiden olevan turhaan huolissaan latauksen järjestämisestä.
– Kun periaatepäätös latauspisteiden toteuttamisesta on tehty, kuuluu loppu osaavien ammattilaisten tehtäviin. Sähkönsyötön mitoittaminen sekä mittauksen järjestelyt saattavat vaatia muutoksia paitsi sähkökeskukseen myös autopaikkojen kaapelointiin. Lisäksi tarvitaan latauspisteet autopaikoille.
– Selkeintä on ottaa alun perin yhteyttä kokeneeseen sähköurakointiyritykseen, joka tuntee sekä latauksen kokonaisuuden että taloyhtiöiden todelliset tarpeet. Kun nykytila on selvillä ja on syntynyt kuva oikean tasoisesta ratkaisusta kustannuksineen, helpottuvat jatkopäätökset taloyhtiössä.
Pistorasia vai älykäs latausjärjestelmä?
Taloyhtiöissä syntyy helposti erimielisyyttä siitä, tarvitaanko latausmahdollisuutta lainkaan vai tarjoaisiko se toisaalta älykkäästi toteutettuna jopa tulonlähteen yhtiölle.
Juho Kärkkäinen on tehnyt laskelmia eri asteisista ratkaisuista taloyhtiöiden lataustarpeisiin. Mikäli on kyse yhden tai kahden auton hitaasta lataamisesta, saattaa taloyhtiön sähkönsyöttö hyvinkin riittää ilman isompia muutoksia sähkökeskuksessa.
– Silloin vaihdetaan lämmitystolpan kotelo malliin, joka mahdollistaa pistotulppaliitännäisen hitaan lataamisen rajoitetulla teholla. Tällöin pistorasia on vahvempaa mallia ja mitoitettu kestämään valmistajan ohjeiden mukaisen latauskäytön.
Tällä ratkaisulla pääsee alkuun, mutta ladattavien autojen määrän kasvaessa tarvitaan joka tapauksessa muutoksia sähköistykseen. Kärkkäinen kannustaakin katsomaan hieman pitemmälle tulevaisuuteen, sillä autojen vaihtuessa ja uusien asukkaiden asetuttua taloon alkaa pysäköintipaikoille väistämättä ilmestyä yhä enemmän ladattavia autoja.
– Osuvin ratkaisu on investoida hieman enemmän ja tehdä tarvittavat muutokset sähkönsyöttöön ja kaapelointiin yhdellä kertaa. Kun latausvalmius on tuotu kattavasti autopaikoille asti, on kynnys älykkäiden latauspisteiden lisäämiselle ja latauspalvelujen käyttöönotolle matala.
Yksi älykkäiden latausjärjestelmien eduista on juuri skaalautuvuus, mikä tekee niistä pitkällä aikavälillä kustannustehokkaan valinnan niin taloyhtiöille kuin yrityksillekin.
Ratkaisuna kokonaisvaltainen palvelu
Aro Systemsin palveluun kuuluu älykäs latauksen hallinta, joka perustuu kumppanimme laajasti käytössä olevaan hallintajärjestelmään. Järjestelmään luodaan käyttöprofiilit ja sen kautta operoidaan latauspisteitä ilman, että taloyhtiön tarvitsee tehdä asialle mitään.
On hyvä luoda ensin käsitys halutusta latausjärjestelmän laajuudesta. Kun sen jälkeen tehdään asiatunteva nykytilan kartoitus, on helppo tarkastella eri toteutusvaihtoehtoja.
– Periaatteenamme on toteuttaa tarpeeseen sopiva ratkaisu. Ei liian suuri ja hintava, mutta ei myöskään heti pieneksi jäävä.
Aro Systems tarjoaa kokonaispalvelun, jolla taloyhtiö saa helpon ja nopean liikkeelle lähdön asiassa. Samalla syntyy kumppanuus, joka kantaa aina latauksen hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon asti niin haluttaessa.
– Olemme tottuneet asioimaan kiinteistönomistajien, taloyhtiöiden ja asukkaiden kanssa. Sähköjärjestelmien uudistaminen vanhoissakin kohteissa on meille tuttua. On selvää, että kartoituksesta lähdetään liikkeelle, jotta muutostarpeiden laajuus saadaan selville.
– Teknologian suhteen olemme riippumaton valmistajista ja voimme suositella sopivimmat latauslaitteet kohteeseen, Kärkkäinen kertoo.
Tämän jälkeen tehdään tarjous, jonka pohjana ovat tarkoituksenmukaisin ratkaisu, laitehankintojen kilpailutus, toimintamallin määrittely ja luonnollisesti kustannukset eriteltynä.
Kun päätös etenemisestä on tehty, on sähkö- ja laiteasennusten vuoro. Teemme itse sähköistyksen muutostyöt ja varmistamme, että myös yksityiskohdat kuten mahdolliset tasavikavirran suojaukset ovat kunnossa.
Älykäs latauksen hallinta poistaa esteet
– Palveluumme kuuluu älykäs latauksen hallinta, joka perustuu kumppanimme laajasti käytössä olevaan hallintajärjestelmään. Sinne luodaan käyttöprofiilit ja sen kautta operoidaan latauspisteitä ilman, että taloyhtiön tarvitsee tehdä asialle mitään.
Käytettävissä on täysi skaala eri ominaisuuksia, joita älykkäisiin latauspisteisiin voidaan konfiguroida. Järjestelmärajapinnat ovat avoimia, joten latauksen hallinta on riippumaton laitteista tai palveluntarjoajasta. Näin eri latausratkaisut ovat mahdollisia ja niitä voidaan yhdistellä myöhemminkin.
Lataavien asukkaiden asiakaspalvelu, latauspisteiden etähallinta, latauksen seuranta ja raportointi sekä huolto ja ylläpito kuuluvat kaikki Aro Systemsin kautta saatavaan palveluun niin haluttaessa.
Sopii myös vuokrataloyhtiöille ja yrityksille
– Kokonaispalvelumme kartoituksesta ylläpitoon sopii yhtä hyvin taloyhtiöille kuin yrityksillekin, niin uusiin kuin vanhoihinkin kiinteistöihin. Erityisen kiinnostuneita siitä ovat olleet vuokrataloyhtiöt, joilla asukaat vaihtuvat ja lataustarpeet muuttuvat usein.
Taloyhtiölle kokonaispalvelu merkitsee yhtä päätöstä, jolla saadaan latausasiat kerralla pysyvästi kuntoon laitteineen ja palveluineen, takuineen ja huoltoineen. Latausmahdollisuus on tasapuolisesti tarjolla kaikille halukkaille ja latauksesta maksavat he, jotka sitä käyttävät.
Lisätietoja:
Juho Kärkkäinen Työnjohtaja, Talotekniikkahuolto
puh. 010 8356 606
juho.karkkainen(at)arosystems.fi
Oulun Linnanmaan yliopistokampuksen päätoteuttaja, NCC Suomi Oy, on valinnut Aro Systemsin kumppanikseen kohteen peruskorjaukseen. Hankkeeseen sisältyy myös pieni määrä uudisrakentamista. Aro Systems vastaa kohteen talotekniikkaurakoinnista. Työmaa valmistuu kesäkuussa 2020.
Oulun Ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston muodostamasta yhteiskampuksesta tulee yksi Euroopan suurimmista sisäkampuksista. Yhteiskampuksella tulee olemaan noin 24 000 opiskelijaa saman katon alla.
– Haluan kiittää NCC:tä luottamuksesta, tämä on hienoa jatkoa NCC:n ja Aro Systemsin väliselle pitkäaikaiselle yhteistyölle. Oulussa olemme yhdessä mukana myös Tulevaisuuden Sairaala OYS 2030 -allianssihankkeessa ja yhteistyö on aina toiminut erinomaisesti, sanoo Aro Systemsin varatoimitusjohtaja Jarmo Töyräs.
Lisätietoja:
Tapani Keränen
Liiketoimintajohtaja Talotekniikkaurakointi, Pohjois-Suomi
tapani.keranen(at)arosystems.fi
Evästeasetukset
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot säilötään selaimessasi ja niiden avulla pystymme tunnistamaan sinut kun palaat takaisin sivustollemme, sekä ne auttavat meitä ymmärtämään mitkä sivuston osioista kiinnostavat eniten juuri sinua. Jos haluat muuttaa evästeasetuksia myöhemmin, voit palata tähän näkymään sivuston alalaidasta löytyvästä linkistä.
Pakolliset evästeet
Pakollisia evästeitä käytetään sivuston perusominaisuuksien toiminnan takaamiseksi. Näiden evästeiden avulla tallennamme valitsemasi evästeasetukset, jotta sinun ei tarvitse hyväksyä niitä jokaisella käyntikerralla. Näitä evästeitä ei käytetä käyttäjädatan keräämiseen.
Kolmannen osapuolen evästeet
Tämä sivusto käyttää Google Analytics ja Google Maps -palveluja anonyymin käyttäjädatan, kuten sivuston kävijämäärän ja suosituimpien sivujen keräämiseen.
Nämä evästeet auttavat meitä ymmärtämään millaista sisältöä käyttäjämme haluavat.