Valaistuksen päivittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sähkönkulutuksessa. LED-valaistukseen siirryttäessä valaistuksen sähkönkulutus laskee tapauskohtaisesti jopa 40­­­­­­­­­­–60 %. Sähkönkulutuksen vähenemisen lisäksi valaistukseen käytettävät ylläpitokulut laskevat LED-valaistuksen pidemmän käyttöiän ansiosta.

Pienoisloistelamput, loistelamput ja osa halogeenilampuista tulevat poistumaan markkinoilta vuoden 2023 kuluessa. Poistuvia tuotteita sisältävän valaistuksen päivittämiseen on kaksi tapaa. Vanhan valaisimen tilalle voidaan vaihtaa uusi nykyaikainen LED-valaisin, joka on monessa tapauksessa järkevin toimintatapa. Vaihtoehtoisesti olemassa olevaan valaisimeen voidaan vaihtaa nykyisen valonlähteen tilalle uusi LED-lamppu. Tällöin tulee kuitenkin varmistaa lampun yhteensopivuus valaisimen kanssa ja toteuttaa mahdolliset valaisimen muutostyöt.

Aro Systemsin tarjoamassa kiinteistön valaistuskartoituksessa selvitämme nykyisen valaistuksen päivittämismahdollisuudet ja tarpeet, joiden perusteella laadimme toimenpide-ehdotuksen ja tarjouksen valaistuksen nykyaikaistamisesta. Toimenpiteet perustuvat nykyisten valaisimien kuntoon ja toteutusratkaisun kustannustehokkuuteen.

Kysy lisää ja tilaa valaistuskartoitus kiinteistöösi tästä!

Uusiutuvan aurinkoenergian hyödyntäminen lisääntyy hyvää vauhtia. Ympäristöystävällisen sähköntuotannon kasvupotentiaali kohdistuu erityisesti suuriin kiinteistöihin, kuten asuinkerrostaloihin, kouluihin sekä liike- ja teollisuusrakennuksiin.

Laitteistojen alentuneet hankintakustannukset ja energianhinnan nousu ovat lisänneet kiinnostusta aurinkosähköjärjestelmiä kohtaan. Investoinnin suorana hyötynä on omavaraisesti ja paikallisesti tuotettava sähkö, jonka lisäarvona rakennuksen hiilijalanjälki pienenee.

”Aurinkosähkö on järkevä investointi, sillä se vähentää tarvetta ostaa sähköä ja mahdollistaa jopa ylituotannon myymisen verkkoon ”, sanoo Aro Systems Oy:n Energiaratkaisujen työnjohtaja Janne Nyholm.

Hän toppuuttelee kuitenkin mitoittamasta järjestelmää liian suureksi, sillä ensisijainen tarkoitus on tuottaa sähköä kiinteistön omaan käyttöön. Ylimääräisen sähkön toimittamisesta on tehtävä sopimus verkkoyhtiön kanssa ja sitä myydessä saa arviolta vain kolmanneksen markkinahinnasta. Tämä selittyy myyntiin liittyvillä kuluilla sekä summasta pois jäävistä veroista ja siirtomaksuista.

Tuotannon ja käytön epäsuhta johtuu vuorokauden ja vuodenaikojen vaihteluista. Aurinkoisena kesäpäivänä sähköä riittää myyntiin, kun vastaavasti talvella sitä joudutaan ostamaan verkkoyhtiöltä. Käytännössä aurinkoenergialla voidaan kattaa vain osa vuotuisesta kulutuksesta.

Järjestelmän taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa ohjaamalla tuotantoa mahdollisimman paljon omaan käyttöön. Tähän soveltuvasta talotekniikasta merkittävimpiä ovat lämminvesivaraajat, ilmanvaihtolaitteet ja lämpöpumput. Hellejaksojen runsasta aurinkosähköä saadaan kulumaan tilojen viilennyksessä. Entisestään yleistyvien sähkö- ja hybridiautojen latauspisteet ovat käyttökohteita, jotka tulee huomioida jo järjestelmien mitoituksessa.

Tuotantoa ja omaa käyttöä pystytään hallinnoimaan älykkäillä ohjausjärjestelmillä. Muuhun rakennusautomaatioon integroidut ratkaisut reagoivat reaaliajassa olosuhteiden muutoksiin.

TALOYHTIÖT SUOTAISAMPAAN ASEMAAN

Vuoden 2023 alusta voimaan astuva asetusmuutos edistää aurinkosähkön hyödynnettävyyttä usean asunnon kiinteistöissä. Valtioneuvoston hyväksymät toimet kohdistuvat rajoituksiin, jotka ovat estäneet ylituotannon siirtämistä asukkaiden käyttöön.

Uusi asetus mahdollistaa energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän perustamisen taloyhtiöön. Tällöin kiinteistön kulutukselle mitoitetun aurinkosähköjärjestelmän ylimääräinen energia on hyödynnettävissä esimerkiksi asunnoissa tai myytävissä edelleen.

Taloyhtiön enemmistön kannatus riittää käynnistämään aurinkosähköhankkeen. Päätöstä seuraa kaikkien osallisuus hankinnoissa ja energiayhteisössä. Mikäli enemmistö jää saavuttamatta, nousee vaihtoehdoksi kustannukset ja tuotannon jakava aktiivisten asiakkaiden ryhmä.

Suuri tarkoituksella ylimitoitettu järjestelmä vaatii kahden kolmasosan kannatuksen. Nämä osakkaat osallistuvat kustannuksiin ja muodostavat energiayhteisön. Sen jäsenyys on aina sidottu kulutuspaikkaan ja siirtyy asunnon myynnin yhteydessä uudelle omistajalle.

Energiayhteisöjen lisäksi sähkön netotuksen mahdollistaminen parantaa pientuotannon kannattavuutta. Netotuksessa lasketaan mittausjakson tuotanto ja kulutus yhteen, jolloin saadaan yksi summa laskutuksen tai hyvityksen perusteeksi.

Kauppakeskuksissa energiayhteisö on muodostettavissa yritysten kesken, silloin kun niiden liiketiloilla on omat sähkömittarinsa.  Teollisuuden ja muiden alojen tuotantolaitoksissa sähköä kuluu yleisesti niin paljon, että sitä jää harvoin myytäväksi.

Aurinkosähkön keskeisenä ulottuvuutena on ympäristöystävällisyys. Järjestelmä vähentää päästöjä, mikä nostaa kiinteistön myynti- ja vuokra-arvoa sekä yleistä imagoa. Suomessa rakennukset kuluttavat noin kolmasosa kaikesta energiasta. Aurinkosähkön lisääntyvä tuotanto edistääkin EU:n ja kansallisen ilmastolain asettamia tavoitteita hiilineutraaliudesta.

KOHDEKOHTAISILLA RATKAISUILLA

Ideaalitilanteessa aurinkosähköjärjestelmä huomioidaan jo uudisrakennuksen suunnitteluvaiheessa. Katolle asennettavien paneeleiden sijoittelu voidaan tällöin optimoida muihin rakenteisiin ja talotekniikkaan.

Jälkiasentaminen olemassa oleviin kohteisiin vaatii katon kantavuuden tarkastuttamisen, jotta se kestää paneeleiden, telineiden ja mahdollisten lisäpainojen kuorman. Selvityksen voi teettää rakennesuunnittelijalta ja sen tukena käyttää rakennuspiirustuksia.

Kiinteistöjen välillä saattaa olla mitoituseroja, jotka johtuvat ajan saatossa muuttuneista vaatimuksista. Vanhoissa kohteissa asentamisajankohta kannattaa sovittaa lähitulevaisuudessa siintävän kattoremontin yhteyteen. Samalla pystytään tarkistamaan katon kantavuus ja vahvistamaan sitä tarvittaessa.

Aurinkosähköjärjestelmien asentaminen poikkeaa monin tavoin alan tavallisista työtehtävistä. Lupa-asiat kannattaa selvittää jo ennen hankintapäätöstä kunnan rakennusvalvonnalta ja sähköverkonhaltijalta.

Verkkoon kytkeminen vaatii luvan lisäksi S2-sähköasennusoikeuksia ja tavanomaisesta poikkeavan käyttöönottotarkastuksen. Toteutuksessa ja suunnittelussa on syytä korostaa vaikutusta kiinteistön turvallisuuteen. Tähän päästään laadukkailla komponenteilla ja ammattitaitoisilla asennuksilla, joihin sisältyy asianmukaiset merkinnät sekä dokumentaatiot.

Aro Systemsin vankka LVISA-osaaminen tekee yhtiöstä vahvan ja luotettavan aurinkosähköjärjestelmien toimittajan. Talotekniikan asiantuntijana se pystyy tarjoamaan asiakkailleen kokonaisuuksia, jotka kattavat kaiken suunnittelusta huoltoon.

Lisätietoja:

Janne Nyholm, Työnjohtaja
050 5981 385
janne.nyholm@arosystems.fi

Jouluna 2022 tuemme Pelastakaa Lasten kotimaan työtä. Joululahjoitusten turvin ehkäistään syrjäytymistä ja autetaan kotimaan vähävaraisia perheitä.

Suomessa yli 110 00 lasta elää vähävaraisissa perheissä. Tänä jouluna heidän tilanteensa on erityisen vaikea. Koronan takia monet perheet ovat kohdanneet lomautuksia ja työttömyyttä, ja nyt hintojen nousu ajaa heitä entistä syvempään ahdinkoon.

Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lasten oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmassa.

Toiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lisätietoa Pelastakaa Lapset ry:n toiminnasta: pelastakaalapset.fi

Aro Systemsin talotekniikkaurakat toteutetaan toimintamallilla, joka kytkee yhteen aikataulu- ja resurssihallinnan. Suoritetasoinen ennakkosuunnittelu, ajantasainen tilannekuva ja nopea reagointi muutoksiin ovat sen vahvuudet.

Uuden toimintamallin ytimessä on yksityiskohtainen aikataulun suunnittelu aina tehtäväsuoritteen ja sen vaatimien resurssien tasolle asti. Toteutumisen seuranta tarjoaa kokonaiskuvan työn etenemisestä, jolloin projektinjohto on jatkuvasti tilanteen tasalla. Sen ansiosta hän voi havaita ja ottaa haltuun nopeasti myös ennakoimattomat tilanteet ja tarpeet.

– Käytämme samaa toimintamallia kaikissa talotekniikkaprojekteissa, olipa kyseessä sitten iso tai pieni projekti, kertoo Aro Systemsin tuotantojohtaja Niko Lindholm.

Laatua kokonaisuuden hallinnalla

Aikatauluja on tehty rakentamisen alalla toki ennenkin. Usein pääurakoitsija pitää yllä karkean tason yleisaikataulua ja aliurakoitsijoilla on jokaisella oma tapansa varmistaa oman osuutensa toteutuminen ajallaan.

Isonkin kohteen sähkö- tai LVI-urakka saattaa olla vain yksi viiva pääurakoitsijan yleisaikataulussa. Koordinaatio aliurakoitsijoiden kanssa on käytännössä työmaakokousten varassa. Pääurakoitsija on heidän tarjoamansa tilannetiedon varassa, minkä seurauksena kokonaiskuva jää väistämättä epätäydelliseksi.

– Ammattilaiset tietävät, että aikataulu kertoo paljon hankkeen onnistumisesta. Jos siinä ei pysytä, jossain piilee viivytyksen aiheuttanut ongelma. Sen löydyttyä korjaaminen vie edelleen lisää aikaa ja tulee kalliiksi. Samoin aikataulun kiinni kiriminen, mikä koskee usein jo laajempaa joukkoa työmaan urakoitsijoita, Lindholm kuvailee.

– Koko tilanne olisi voitu ehkä välttää paremmalla suunnittelulla tai haittoja rajata nopealla reagoinnilla. Näiden edellytys puolestaan on ajantasainen kokonaiskuva ja kyky johtaa sen toimintaa sen mukaisesti.

Todellinen tilannekuva johtamisen tukena

Isojen kohteiden urakoitsijana tunnettu Aro Systems on luonnollisesti kehittänyt omaa projektinhallintaansa vuosien aikana. Nyt yhtiössä päätettiin toteuttaa uudistus, jolla aikataulu- ja resurssihallinta nostetaan vielä kokonaan uudelle tasolle.

Uusi toimintamalli yhtenäistää erilaisten projektien aikataulusuunnittelun ja lisää panostusta käynnistystä edeltävään valmisteluun. Alustana toimii pilvipohjainen ohjelmisto, jonka visuaalisuus tekee työn etenemisen seurannan helpoksi. Näin työnjohdolla on käytössään tehokas työkalu, jonka ansiosta aikataulupoikkeamiin voidaan reagoida välittömästi tilanteen korjaamiseksi.

Yhtiötason projektinohjausjärjestelmälle ohjelmisto tarjoaa seurantatietoa esimerkiksi projektin valmiusasteesta. Näin kytkeytyvät yhteen kaikki onnistuneen urakan elementit: aikataulu, resurssit ja talous.

Resurssit oleellinen osa aikataulua

Eräs alkava iso projekti on osuva esimerkki kuvaamaan aikataulutusta. Kohteessa tehdään sähkötöitä useassa eri lohkossa ja niiden eri kerroksissa. Urakka jaetaan ensin pääsuoritteiksi rakennusliikkeen yleisaikataulua varten.

Tämän jälkeen työ pilkotaan jokaisen lohkon ja kerroksen osalta suoritteiksi jopa tehtävätasolle asti. Kun tehtävään kytketään sen suorittamisen edellyttämät resurssit, nähdään aikataulua seuraamalla jatkuvasti, paljonko jäljellä olevan työn tekemiseen tarvitaan resursseja ja milloin.

Uuden toimintamallin mukainen yksityiskohtainen suunnittelu ei riipu projektipäällikön ajankäytöstä tai muista kiireistä. Se tehdään tiimityönä ja aina samalla tavalla ennen projektin alkamista.

Käytännössä työ on laskentaa, sillä suunnittelun perustaksi ei riitä tehty urakkatarjous. Aikataulun tulee pohjautua faktatietoon työn vaatimasta ajasta ja resursseista sekä tarkennettuun kuvaan kohteessa tehtävistä töistä.

Läpinäkyvyydestä hyötyä kaikille

Aikataulujohtamiseen keskittyvä toimintamalli on tehty luonnollisesti Aro Systemsin oman projektinjohdon ja seurannan tarpeisiin. Sen mukaisesti projekti suunnitellaan, resursoidaan ja johdetaan niin, että urakka valmistuu sovitusti ja ajallaan. Se on työkalu, jolla projektipäällikkö johtaa työmaata ja asentajat voivat seurata omaa työsuoritettaan.

Silti uudesta toimintamallista on hyötyä myös muille. Isoissa kohteissa voi olla töissä kymmeniä urakoitsijoita, eikä yllättäviltä tilanteilta tai aikataulumuutoksilta voida välttyä. Niiden vaatimat järjestelyt voidaan ottaa heti käsittelyyn pääurakotisijan sekä kaikkien muiden kanssa, joita ne koskevat.

Aikataulun läpinäkyvyyden ansiosta muutkin urakoitsijat tietävät, missä vaiheessa asennukset etenevät ja voivat suunnitella omia töitään sen mukaisesti. Aro Systemsin aliurakoitsijat ovat mukana aikataulussa vaikkeivat he ole siellä yhtiön omina resursseina. Näin voidaan seurata kokonaisuuden valmiusastetta.

– Kaikille on eduksi, kun suunnittelemme työmme perusteellisesti ja tunnemme tarkoin oman tekemisemme. Tilannekuvat jaetaan tarpeen mukaan myös muille. Poikkeamat havaitaan ja käsitellään yhdessä samoin tein, Niko Lindholm kertoo.

– Pidämme kiinni omasta aikataulustamme ja osaamme myös kommentoida pääurakoitsijan yleisaikataulua ja aliurakoitsijoiden aikatauluja. Tuloksena on ajallaan ja laadukkaasti toteutettu projekti ilman loppukiriä.

Laadukkaat ja asianmukaiset järjestelmät palvelevat sekä rakennusten käyttäjiä että omistajia. Aro Systems hallitsee talotekniikan asennuksesta ylläpitoon ja huoltoon.

Moderni talotekniikka koostuu useista itsenäisistä ja toisiaan täydentävistä osa-alueista. Perinteinen lämmityksen, vesijohtojen ja ilmanvaihdon kolminaisuus on saanut rinnalleen monia muita järjestelmiä, kuten valaistuksen, kulunvalvonnan ja tietoliikenneyhteydet.

”Näitä kaikkia ohjaava kiinteistöautomaatio on rakennuksen sydän, joka optimoi muuta talotekniikkaa ja ohjaa sitä reagoimaan olosuhteiden muutoksiin. Rakennukset voivat näyttää ulkoisesti samanlaisilta, mutta niissä saattaa olla toisistaan poikkeavia taloteknisiä ratkaisuja ”, vertaa Aro Systems Oy:n Etelä-Suomen Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtaja Isto Hietanen.

Automaation vahvistuneen roolin myötä lähes kaikissa 2020-luvulla ja aiemminkin valmistuneissa uudis- ja saneerauskohteissa hallitaan talotekniikkaa keskitetysti yhdellä järjestelmällä. Toimintojen monipuolistuttua nykyisin puhutaankin LVIS:n sijasta jo LVISA:sta, jossa viimeinen kirjain viittaa automatiikkaan.

Rakennuksen käyttötarkoitus määrittelee mitä taloteknisiä järjestelmiä kohteessa tarvitaan ja missä laajuudessa. Esimerkiksi asuinkerrostalossa kulutetaan vettä enemmän kuin toimistoissa, joissa vastaavasti ilmanvaihdon ja valaistuksen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.

Keskitetyn automatisoinnin alaisuudessa ohjautuvien järjestelmien yleispiirteenä on huomaamattomuus. Monet niistä hoitavat tehtäväänsä piilossa rakennuksen käyttäjiltä ja paljastuvat vasta häiriötilanteissa, joista konkreettisin lienee katkos sähkönjakelussa.

Toimintojen hallinnalla ja ohjauksella mukaudutaan olosuhteiden vaihteluihin sekä optimoidaan energiankulutusta. Korkeatasoinen talotekniikka onkin avainasemassa pyrittäessä parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta ja pienentämään elinkaarikustannuksia. Laadukkailla tuotteilla toteutetut järjestelmät kerryttävät välittömästi säästöjä, jolloin niihin tehdyt investoinnit alkavat heti maksamaan itseään takaisin. Hyvänä osoituksena tästä on valaistuksen mullistanut LED-teknologia älykkäine ohjausjärjestelmineen.

TÄRKEÄ ROOLI PROJEKTEISSA

Rakennusurakoissa tilaajat ovat avainasemassa päätettäessä tilojen tulevista toiminnoista ja käyttötarkoituksista.  Toiveiden toteutumista varjostaa epävarmuus, mikäli rakennushankkeen muut osapuolet jättävät talotekniikan vähälle huomiolle. Asetelmaa ruokkii järjestelmien kehittyminen yhä teknisimmiksi ja moniulotteisimmiksi, jolloin niiden ymmärtäminen on vaativaa sekä saattaa tuntua muun rakentamisen näkökulmasta jopa toissijaiselta.

Tällöin tyydytään helposti määräysten mukaisiin perusratkaisuihin, jotka täyttävät huonosti tai vain välttävästi niille asetetut odotukset. Ilmiö korostuu rakennettaessa toiselle, mutta jos kohde on tulossa omaan käyttöön, asetetaan laatuvaatimukset tyypillisesti aivan eri tasolle.

Taloteknisten tuotteiden ja järjestelmien valinnassa tulisikin hinnan ohella tarkastella hyöty- ja tuottosuhdetta. Hankintapäätösten tukena olisi tarpeen laskelmien kautta selvittää kustannukset ja toisaalta säästöt koko elinkaarelta.

Sovittamalla talotekniikka heti alusta lähtien kiinteäksi osaksi projektia voidaan välttää pahimmat sudenkuopat. Unohtaminen käynnistymisvaiheen jälkeen tuottaa suurella todennäköisyydellä jatkossa ongelmia, vaikka muu urakka vaikuttaisikin etenevän aikataulussaan. Pahimmassa tapauksessa alkuperäiset asennussuunnitelmat osoittautuvat toteuttamiskelvottomiksi ja niiden päivittäminen viivästyttää kohteen käyttöönottoa. Tiedossa on jopa projekteja, joissa on jouduttu purkamaan valmiita rakenteita

Yhtenä projektinhallinnan haasteena on talotekniikan jakautuminen useisiin erilaisiin järjestelmiin ja niiden yhdistelmiin. Tämä luo painetta jakaa hanke monelle taholle ja pieniin vastuualueisiin. Aro Systemsin vahvuutena ovat kattavat LVISA-alan palvelut, jolloin projekteihin pystytään tarjoamaan kaikki toteutuksesta ylläpitoon ja huoltoon.

Talotekniikan asentaminen vaatii poikkeuksetta ammattitaitoa ja voimassa olevia lupia sekä pätevyyksiä. Asentavan tahon asiantuntemusta olisi syytä hyödyntää hankintapäätösten tukena. Ihanneasetelmassa tieto ja osaaminen tukisivat hanketta alusta toteutukseen asti. Näin talotekniset järjestelmät palvelisivat loppukäyttäjäänsä luotettavasti ja odotetulla tavalla.

KEHITYKSEN SUUNTA ETEENPÄIN

Talotekniikan lähitulevaisuus monipuolistaa olemassa olevia järjestelmiä ja tuo tullessaan uusia niiden rinnalle. Energian käyttöön liittyvissä innovaatioissa ovat jo yleistyneet erilaiset hybridimallit, joissa lämmitystavaksi valitaan yksi tai useampi saatavilla olevista vaihtoehdoista olosuhdemuuttujien perusteella.

Odotettavissa on akkuteknologiaan ja lämmön entistä tehokkaampaan talteenottoon liittyviä ratkaisuja. Tämä vie energian tuotantoa ja varastointia yhä enemmän omavaraisuuden suuntaan.

Uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkosähkön hyödyntäminen lisääntynee ja monipuolistunee. Tulevaisuudessa liikerakennuksilla tai kerrostaloyhtiöillä saattaa olla vaikkapa oma tuulivoimala katollaan tuottamassa energiaa.

Julkisissa tiloissa yleistynee yhä enemmän liiketunnistukseen perustuva kosketusvapaus valaistuksessa ja vesihanoissa.

Tuotteiden ja järjestelmien kehitystä ohjaa hyötysuhteen ohella muuntojoustavuus. Ominaisuudella on merkitystä muutoksissa, jotka liittyvät tilojen käyttötarkoitusten tai henkilömäärien vaihteluihin. Nykyaikaisissa kouluissa mukautuminen erikokoisten oppilasryhmien tai oppisisältöjen tarpeisiin on jo arkipäivää. Iltaisin ja viikonloppuisin samoissa tiloissa harrastetaan sekä järjestetään yleisötilaisuuksia.

Tärkeänä talotekniikan ulottuvuutena on järjestelmien seurantasovellukset. Ne ilmoittavat häiriötilanteista varhaisessa vaiheessa ja kertovat käyttötottumusten vaikutuksista kustannuksiin. Sovellusten avulla voidaan hallita etänä rajattuja osa-alueita tai laajempia kokonaisuuksia.