Aro Systemsin talotekniikkaurakat toteutetaan toimintamallilla, joka kytkee yhteen aikataulu- ja resurssihallinnan. Suoritetasoinen ennakkosuunnittelu, ajantasainen tilannekuva ja nopea reagointi muutoksiin ovat sen vahvuudet.

Uuden toimintamallin ytimessä on yksityiskohtainen aikataulun suunnittelu aina tehtäväsuoritteen ja sen vaatimien resurssien tasolle asti. Toteutumisen seuranta tarjoaa kokonaiskuvan työn etenemisestä, jolloin projektinjohto on jatkuvasti tilanteen tasalla. Sen ansiosta hän voi havaita ja ottaa haltuun nopeasti myös ennakoimattomat tilanteet ja tarpeet.

– Käytämme samaa toimintamallia kaikissa talotekniikkaprojekteissa, olipa kyseessä sitten iso tai pieni projekti, kertoo Aro Systemsin tuotantojohtaja Niko Lindholm.

Niko Lindholm

Laatua kokonaisuuden hallinnalla

Aikatauluja on tehty rakentamisen alalla toki ennenkin. Usein pääurakoitsija pitää yllä karkean tason yleisaikataulua ja aliurakoitsijoilla on jokaisella oma tapansa varmistaa oman osuutensa toteutuminen ajallaan.

Isonkin kohteen sähkö- tai LVI-urakka saattaa olla vain yksi viiva pääurakoitsijan yleisaikataulussa. Koordinaatio aliurakoitsijoiden kanssa on käytännössä työmaakokousten varassa. Pääurakoitsija on heidän tarjoamansa tilannetiedon varassa, minkä seurauksena kokonaiskuva jää väistämättä epätäydelliseksi.

– Ammattilaiset tietävät, että aikataulu kertoo paljon hankkeen onnistumisesta. Jos siinä ei pysytä, jossain piilee viivytyksen aiheuttanut ongelma. Sen löydyttyä korjaaminen vie edelleen lisää aikaa ja tulee kalliiksi. Samoin aikataulun kiinni kiriminen, mikä koskee usein jo laajempaa joukkoa työmaan urakoitsijoita, Lindholm kuvailee.

– Koko tilanne olisi voitu ehkä välttää paremmalla suunnittelulla tai haittoja rajata nopealla reagoinnilla. Näiden edellytys puolestaan on ajantasainen kokonaiskuva ja kyky johtaa sen toimintaa sen mukaisesti.

Todellinen tilannekuva johtamisen tukena

Isojen kohteiden urakoitsijana tunnettu Aro Systems on luonnollisesti kehittänyt omaa projektinhallintaansa vuosien aikana. Nyt yhtiössä päätettiin toteuttaa uudistus, jolla aikataulu- ja resurssihallinta nostetaan vielä kokonaan uudelle tasolle.

Uusi toimintamalli yhtenäistää erilaisten projektien aikataulusuunnittelun ja lisää panostusta käynnistystä edeltävään valmisteluun. Alustana toimii pilvipohjainen ohjelmisto, jonka visuaalisuus tekee työn etenemisen seurannan helpoksi. Näin työnjohdolla on käytössään tehokas työkalu, jonka ansiosta aikataulupoikkeamiin voidaan reagoida välittömästi tilanteen korjaamiseksi.

Yhtiötason projektinohjausjärjestelmälle ohjelmisto tarjoaa seurantatietoa esimerkiksi projektin valmiusasteesta. Näin kytkeytyvät yhteen kaikki onnistuneen urakan elementit: aikataulu, resurssit ja talous.

Resurssit oleellinen osa aikataulua

Eräs alkava iso projekti on osuva esimerkki kuvaamaan aikataulutusta. Kohteessa tehdään sähkötöitä useassa eri lohkossa ja niiden eri kerroksissa. Urakka jaetaan ensin pääsuoritteiksi rakennusliikkeen yleisaikataulua varten.

Tämän jälkeen työ pilkotaan jokaisen lohkon ja kerroksen osalta suoritteiksi jopa tehtävätasolle asti. Kun tehtävään kytketään sen suorittamisen edellyttämät resurssit, nähdään aikataulua seuraamalla jatkuvasti, paljonko jäljellä olevan työn tekemiseen tarvitaan resursseja ja milloin.

Uuden toimintamallin mukainen yksityiskohtainen suunnittelu ei riipu projektipäällikön ajankäytöstä tai muista kiireistä. Se tehdään tiimityönä ja aina samalla tavalla ennen projektin alkamista.

Käytännössä työ on laskentaa, sillä suunnittelun perustaksi ei riitä tehty urakkatarjous. Aikataulun tulee pohjautua faktatietoon työn vaatimasta ajasta ja resursseista sekä tarkennettuun kuvaan kohteessa tehtävistä töistä.

Läpinäkyvyydestä hyötyä kaikille

Aikataulujohtamiseen keskittyvä toimintamalli on tehty luonnollisesti Aro Systemsin oman projektinjohdon ja seurannan tarpeisiin. Sen mukaisesti projekti suunnitellaan, resursoidaan ja johdetaan niin, että urakka valmistuu sovitusti ja ajallaan. Se on työkalu, jolla projektipäällikkö johtaa työmaata ja asentajat voivat seurata omaa työsuoritettaan.

Silti uudesta toimintamallista on hyötyä myös muille. Isoissa kohteissa voi olla töissä kymmeniä urakoitsijoita, eikä yllättäviltä tilanteilta tai aikataulumuutoksilta voida välttyä. Niiden vaatimat järjestelyt voidaan ottaa heti käsittelyyn pääurakotisijan sekä kaikkien muiden kanssa, joita ne koskevat.

Aikataulun läpinäkyvyyden ansiosta muutkin urakoitsijat tietävät, missä vaiheessa asennukset etenevät ja voivat suunnitella omia töitään sen mukaisesti. Aro Systemsin aliurakoitsijat ovat mukana aikataulussa vaikkeivat he ole siellä yhtiön omina resursseina. Näin voidaan seurata kokonaisuuden valmiusastetta.

– Kaikille on eduksi, kun suunnittelemme työmme perusteellisesti ja tunnemme tarkoin oman tekemisemme. Tilannekuvat jaetaan tarpeen mukaan myös muille. Poikkeamat havaitaan ja käsitellään yhdessä samoin tein, Niko Lindholm kertoo.

– Pidämme kiinni omasta aikataulustamme ja osaamme myös kommentoida pääurakoitsijan yleisaikataulua ja aliurakoitsijoiden aikatauluja. Tuloksena on ajallaan ja laadukkaasti toteutettu projekti ilman loppukiriä.

 

Laadukkaat ja asianmukaiset järjestelmät palvelevat sekä rakennusten käyttäjiä että omistajia. Aro Systems hallitsee talotekniikan asennuksesta ylläpitoon ja huoltoon.

Moderni talotekniikka koostuu useista itsenäisistä ja toisiaan täydentävistä osa-alueista. Perinteinen lämmityksen, vesijohtojen ja ilmanvaihdon kolminaisuus on saanut rinnalleen monia muita järjestelmiä, kuten valaistuksen, kulunvalvonnan ja tietoliikenneyhteydet.

”Näitä kaikkia ohjaava kiinteistöautomaatio on rakennuksen sydän, joka optimoi muuta talotekniikkaa ja ohjaa sitä reagoimaan olosuhteiden muutoksiin. Rakennukset voivat näyttää ulkoisesti samanlaisilta, mutta niissä saattaa olla toisistaan poikkeavia taloteknisiä ratkaisuja ”, vertaa Aro Systems Oy:n Etelä-Suomen Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtaja Isto Hietanen.

Isto Hietanen

Automaation vahvistuneen roolin myötä lähes kaikissa 2020-luvulla ja aiemminkin valmistuneissa uudis- ja saneerauskohteissa hallitaan talotekniikkaa keskitetysti yhdellä järjestelmällä. Toimintojen monipuolistuttua nykyisin puhutaankin LVIS:n sijasta jo LVISA:sta, jossa viimeinen kirjain viittaa automatiikkaan.

Rakennuksen käyttötarkoitus määrittelee mitä taloteknisiä järjestelmiä kohteessa tarvitaan ja missä laajuudessa. Esimerkiksi asuinkerrostalossa kulutetaan vettä enemmän kuin toimistoissa, joissa vastaavasti ilmanvaihdon ja valaistuksen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.

Keskitetyn automatisoinnin alaisuudessa ohjautuvien järjestelmien yleispiirteenä on huomaamattomuus. Monet niistä hoitavat tehtäväänsä piilossa rakennuksen käyttäjiltä ja paljastuvat vasta häiriötilanteissa, joista konkreettisin lienee katkos sähkönjakelussa.

Toimintojen hallinnalla ja ohjauksella mukaudutaan olosuhteiden vaihteluihin sekä optimoidaan energiankulutusta. Korkeatasoinen talotekniikka onkin avainasemassa pyrittäessä parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta ja pienentämään elinkaarikustannuksia. Laadukkailla tuotteilla toteutetut järjestelmät kerryttävät välittömästi säästöjä, jolloin niihin tehdyt investoinnit alkavat heti maksamaan itseään takaisin. Hyvänä osoituksena tästä on valaistuksen mullistanut LED-teknologia älykkäine ohjausjärjestelmineen.

TÄRKEÄ ROOLI PROJEKTEISSA

Rakennusurakoissa tilaajat ovat avainasemassa päätettäessä tilojen tulevista toiminnoista ja käyttötarkoituksista.  Toiveiden toteutumista varjostaa epävarmuus, mikäli rakennushankkeen muut osapuolet jättävät talotekniikan vähälle huomiolle. Asetelmaa ruokkii järjestelmien kehittyminen yhä teknisimmiksi ja moniulotteisimmiksi, jolloin niiden ymmärtäminen on vaativaa sekä saattaa tuntua muun rakentamisen näkökulmasta jopa toissijaiselta.

Tällöin tyydytään helposti määräysten mukaisiin perusratkaisuihin, jotka täyttävät huonosti tai vain välttävästi niille asetetut odotukset. Ilmiö korostuu rakennettaessa toiselle, mutta jos kohde on tulossa omaan käyttöön, asetetaan laatuvaatimukset tyypillisesti aivan eri tasolle.

Taloteknisten tuotteiden ja järjestelmien valinnassa tulisikin hinnan ohella tarkastella hyöty- ja tuottosuhdetta. Hankintapäätösten tukena olisi tarpeen laskelmien kautta selvittää kustannukset ja toisaalta säästöt koko elinkaarelta.

Sovittamalla talotekniikka heti alusta lähtien kiinteäksi osaksi projektia voidaan välttää pahimmat sudenkuopat. Unohtaminen käynnistymisvaiheen jälkeen tuottaa suurella todennäköisyydellä jatkossa ongelmia, vaikka muu urakka vaikuttaisikin etenevän aikataulussaan. Pahimmassa tapauksessa alkuperäiset asennussuunnitelmat osoittautuvat toteuttamiskelvottomiksi ja niiden päivittäminen viivästyttää kohteen käyttöönottoa. Tiedossa on jopa projekteja, joissa on jouduttu purkamaan valmiita rakenteita

Yhtenä projektinhallinnan haasteena on talotekniikan jakautuminen useisiin erilaisiin järjestelmiin ja niiden yhdistelmiin. Tämä luo painetta jakaa hanke monelle taholle ja pieniin vastuualueisiin. Aro Systemsin vahvuutena ovat kattavat LVISA-alan palvelut, jolloin projekteihin pystytään tarjoamaan kaikki toteutuksesta ylläpitoon ja huoltoon.

sähköurakointi uusimaa

Talotekniikan asentaminen vaatii poikkeuksetta ammattitaitoa ja voimassa olevia lupia sekä pätevyyksiä. Asentavan tahon asiantuntemusta olisi syytä hyödyntää hankintapäätösten tukena. Ihanneasetelmassa tieto ja osaaminen tukisivat hanketta alusta toteutukseen asti. Näin talotekniset järjestelmät palvelisivat loppukäyttäjäänsä luotettavasti ja odotetulla tavalla.

KEHITYKSEN SUUNTA ETEENPÄIN

Talotekniikan lähitulevaisuus monipuolistaa olemassa olevia järjestelmiä ja tuo tullessaan uusia niiden rinnalle. Energian käyttöön liittyvissä innovaatioissa ovat jo yleistyneet erilaiset hybridimallit, joissa lämmitystavaksi valitaan yksi tai useampi saatavilla olevista vaihtoehdoista olosuhdemuuttujien perusteella.

Odotettavissa on akkuteknologiaan ja lämmön entistä tehokkaampaan talteenottoon liittyviä ratkaisuja. Tämä vie energian tuotantoa ja varastointia yhä enemmän omavaraisuuden suuntaan.

Uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkosähkön hyödyntäminen lisääntynee ja monipuolistunee. Tulevaisuudessa liikerakennuksilla tai kerrostaloyhtiöillä saattaa olla vaikkapa oma tuulivoimala katollaan tuottamassa energiaa.

Julkisissa tiloissa yleistynee yhä enemmän liiketunnistukseen perustuva kosketusvapaus valaistuksessa ja vesihanoissa.

Tuotteiden ja järjestelmien kehitystä ohjaa hyötysuhteen ohella muuntojoustavuus. Ominaisuudella on merkitystä muutoksissa, jotka liittyvät tilojen käyttötarkoitusten tai henkilömäärien vaihteluihin. Nykyaikaisissa kouluissa mukautuminen erikokoisten oppilasryhmien tai oppisisältöjen tarpeisiin on jo arkipäivää. Iltaisin ja viikonloppuisin samoissa tiloissa harrastetaan sekä järjestetään yleisötilaisuuksia.

Tärkeänä talotekniikan ulottuvuutena on järjestelmien seurantasovellukset. Ne ilmoittavat häiriötilanteista varhaisessa vaiheessa ja kertovat käyttötottumusten vaikutuksista kustannuksiin. Sovellusten avulla voidaan hallita etänä rajattuja osa-alueita tai laajempia kokonaisuuksia.

UUSIA AROLAISIA

Miika Nissilä on nimitetty Etelä-Suomen Talotekniikkahuoltoon sähkötöistä vastaavaksi työnjohtajaksi.

Jouni Lehtonen on nimitetty Etelä-Suomen Talotekniikkahuoltoon LVI-töistä vastaavaksi työnjohtajaksi.

Juho Suutari on nimitetty Pohjois-Suomen Talotekniikkahuoltoon sähkötöiden projektipäälliköksi.

Aleksi Parkkila on nimitetty alkaen sähkön projektipäälliköksi OYS2030 -hankkeeseen Pohjois-Suomen Talotekniikkaurakointiin.

Paulus Tuomikoski on nimitetty projekti-insinööriksi Pohjois-Suomen Talotekniikkaurakointiin.

Juha Kananen on nimitetty rakennusautomaation projektipäälliköksi Etelä-Suomen Talotekniikkaurakointiin. Juha vastaa rakennusautomaatiojärjestelmien ylläpidosta ja toteutuksesta huolto- ja urakointikohteissamme. Juhalla on pitkä kokemus ja vankka osaaminen rakennusautomaatiojärjestelmistä. Aiemmin hän on työskennellyt Bravida Finland Oy:ssä ja Assemblin Oy:ssä.

 

Heidi Laitinen on nimitetty henkilöstöpäälliköksi.

 

UUSIIN TEHTÄVIIN

Jani Aro on nimitetty sähköurakoinnin yksikönjohtajaksi Etelä-Suomen Talotekniikkaurakointiin. Janiin voi olla yhteydessä kaikissa nykyisiä ja uusia sähköurakointikohteita koskevissa asioissa. Jani Aro on työskennellyt aikaisemmin Aro Systemsin tuotantopäällikkönä.

 

Santeri Heikkinen on nimitetty Pohjois-Suomen Talotekniikkahuoltoon LVI-töistä vastaavaksi projektipäälliköksi. Santeri on työskennellyt aikaisemmin Aro Systemsissä tarjouslaskijana.

 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@arosystems.fi

 

 

 

 

 

Ajanmukaiset valaistusratkaisut parantavat tilojen viihtyisyyttä ja mukautuvat joustavasti olosuhteiden vaihteluihin. Aro Systemsistä saat kaikki valaistuksen nykyaikaistamiseen liittyvät palvelut ja tuotteet.

Vallitseva suuntaus edustaa luontevaa jatkumoa energiatehokkaan LED-teknologian laajamittaiselle esiin marssille. Kehittyneet järjestelmät perustuvat valaisinten entistä tarkempaan ohjattavuuteen ja tasokkaampaan valon laatuun.

”Human Centric Lighting eli ihmislähtöinen valaistus on alalla kasvava trendi. Sen ajatuksena on luonnonvaloa mukaileva rytmitys, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmisten vireyteen ja hyvinvointiin”, kertoo Fagerhult Oy:n myyntipäällikkö Ville Räsänen.

HCL pohjautuu keinovalaistuksen sopeuttamiseen luonnonvalon värilämpötilojen ja määrien muutoksiin. Valaistustekniikan kehityksen myötä vuorokauden ja vuoden aikojen vaihtelut pystytään huomioimaan entistä paremmin.

”Luonnonvalo on ihmisen kannalta paras vaihtoehto, mutta keinovalolla kyetään jo saavuttamaan samoja suotuisia ominaisuuksia ja hyödyntämään niitä erilaisten sisätilojen valaistuksessa”, sanoo Glamox Oy:n segmenttipäällikkö Eero Latvajärvi.

Räsäsen mukaan lähemmäs luonnollisia valaistusolosuhteita päästään, kun hajautettua viileää ja suunnattua lämmintä valoa yhdistetään optimaalisesti toisiinsa. Tällöin varjot, kontrastit ja värit erottuvat selkeinä yksityiskohdista sekä tilojen pinnoista. Ympäristön hahmottuminen kolmiulotteisena ja sävyrikkaana lisää viihtyisyyttä, mikä heijastuu edelleen tilojen käyttäjien kokemuksiin ja jaksamiseen tehtävissään. Työpaikoilla ja oppilaitoksissa tämä ilmenee tuottavuutena, aktiivisuutena sekä vähäisinä sairauspoissaoloina.

HCL:n avulla voidaan sekä kompensoida puuttuvaa luonnonvaloa että luoda ihmisen luontaista vuorokausirytmitystä tukevia valaistusolosuhteita.

OHJAUKSEN ULOTTUVUUDET

Useimmat LED-liitäntälaitteet sopivat yhteen standardisoidun DALI-valonohjausprotokollan kanssa. Digitaalisen valonohjauksen vankka asema selittyy kaksisuuntaisella kommunikaatiolla, jossa signaali liikkuu yhden keskuksen sijasta kaikkien yksiköiden välillä. Tämä tekee siitä varsin luotettavan ja vaivattomasti hyödynnettävän.

DALI (Digital Addressable Lighting Interface) mahdollistaa muun muassa ohjauskäskyjen ja vikatietojen välittämisen laitteelta toiselle. Tämä sallii valaistuksen monipuolisen hallinnan jopa valopistekohtaisesti. Käytännössä valaisimet kuuluvat kuitenkin yhteen tai yhtäaikaisesti useampaan ryhmään, joita ohjataan ja seurataan kokonaisuuksina.

Avoimeen DALI-protokallaan pohjautuvista ohjausjärjestelmistä on olemassa erilaisia versioita. Niiden toimintoja, kuten ajastuksia ja läsnäolotunnistuksia voidaan yleisesti muokata ohjelmoimalla. Tärkeänä ominaisuutena on reaaliaikainen valvonta ja tiedonkeruu esimerkiksi energiankulutuksesta tai tilojen käyttöasteesta.

Fagerhultin langattomassa Organic Response -järjestelmässä valaisimet välittävät toisilleen tietoa ihmisten läsnäolosta ja päivänvalon määristä. Toiminto perustuu valaisimiin integroituihin tunnistimiin, jotka käynnistyvät välittömästi, kun valaisimet liitetään sähköverkkoon.

Organic Response on käyttövalmis oletusasetuksilla, mutta tarvittaessa optimoitavissa älypuhelinsovelluksella. Nettipohjaisen portaalin kautta voidaan valaistuksesta kerätä tietoja ja liittää se kiinteistöautomaation osa-alueeksi. Valaistus toimii automaattisesti ja mukautuu ilman toimenpiteitä tilamuutoksiin. Laaja-alaisen ja vaivattoman säädettävyyden merkitys korostuu kohteissa, joiden käyttötarkoitukset vaihtelevat toistuvasti.

” Esimerkiksi uusissa koulurakennuksissa on perinteisten luokkakäytävien sijasta paljon yhteisiä tiloja, jotka on suunniteltu taipumaan moneen sekä koulupäivien aikana että niiden jälkeen”, Ville Räsänen toteaa.

Glamoxin lanseeraamaa Ethernet2DALI -ohjausta voidaan hallita joko perinteisillä painikkeilla tai langattomasti selainpohjaisilla käyttöliittymillä. Pilvipalveluun liitettynä sitä pystytään valvomaan etänä millä tahansa internet-yhteydellä.

”E2D on skaalautuvana erinomainen vaihtoehto muuntojoustavuuden kannalta tai jos valaistusta tarvitsee laajentaa tulevaisuudessa”, Eero Latvajärvi vinkkaa.

Järjestelmän DALI2-pohjaisen Vertex ApC-ohjaimen kolme DALI-kanavaa sisältävät yhteensä 192 osoitetta ja siihen voidaan liittää tavanomaisten valaistuskomponenttien lisäksi esimerkiksi DALI-turvavalaistustuotteita. Kokonaisuutta voidaan kasvattaa yhdistämällä tarvittava määrä ohjaimia lähiverkossa toisiinsa Ethernet-porttien kautta.

RAKENNUKSEN ARVOA NOSTAVAA

Älykkäästi ohjautuvan valaistuksen rooli on huomioitu laajalti kansainvälisissä kiinteistöjen sertifiointijärjestelmissä. Näistä LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) suuntautuu erityisesti olemassa oleville ja hankevaiheen isoille toimistorakennuksille. Sen arviointiperusteissa painotetaan valaistukseen olennaisesti liittyviä tekijöitä, kuten energiankäyttöä, sisätiloja ja innovatiivisuutta.

BREAAM (BRE Environmental Assessment Method) tarkastelee ympäristövaatimusten täyttymistä ja puntaroi niitä luokitusperusteissaan. Valaistus on asetettu yhdeksi osa-alueeksi auditoinneissa, joissa kiinteistölle voidaan myöntää ympäristötehokkuudesta 1-6 tähteä.

WELL-sertifioinnissa arvioidaan rakennuksia käyttäjien terveyden, viihtyvyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Kokonaisvaltaisen katsannon keskiössä ovat sisäolosuhteet, mukaan lukien valaistuksen vaikutus niihin.

ENTISTÄKIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄ

Valaistukselle asetetut kestävän kehityksen tavoitteet ulottuvat energiatehokkaasta teknologiasta tuotteiden valmistusmateriaaleihin.

Merkittävänä päänavauksena Fagerhult on tuonut markkinoille selluloosakartongista tehtyjä valaisimia. Suomen ensimmäiset kattoon upotettavat mallit ovat jo asennettu käyttökohteeseensa.

Innovatiiviselle raaka-aineelle tuo lisäarvoa pakkausmuovimäärien huomattava pieneneminen. Kierrätettävän ja ympäristöä vähän kuormittavan selluloosakartongin käytön mahdollistaa led-valonlähteiden lähes olematon lämmöntuotto.

Autojen lataus taloyhtiöissä nostaa esiin monia käytännön kysymyksiä ja usein myös tunteita. Kuka käyttää, mitä maksaa ja kuinka toteutetaan? Aro Systemsin kokonaispalvelu auttaa liikkeelle ja kattaa tarvittaessa kaiken aina latauksen hallintaan ja ylläpitoon asti.

Suomessa on jo yli 11.000 ladattavaa sähköautoa, joista lähes 2.000 on täyssähköautoja. Määrä on kasvanut vuodessa 136 % ja ladattavien hybrideitten osalta jopa 158 %.

Latauspaikkojen yhteismäärä on kasvanut samassa ajassa 86 % yhteensä 600 paikkaan, joista noin 120 on pikalatauspaikkoja. Kaikkien latauspaikkojen latauspisteistä on peruslatauspisteitä 1.400 ja pikalatauspisteitä lähes 300.

Nykyisellä kasvutrendillä sähköautojen määrä liikenteessä ylittänee vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 20.000 kappaleen rajan, joka on hallituksen energia- ja ilmastostrategiassaan asettama tavoite vuoden 2020 loppuun mennessä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen puolitoista miljoonaa euroa sekä tänä että ensi vuonna. Avustus on korkeintaan 35 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90.000 euroa.

Taloyhtiöiden ja työpaikkojen vuoro

Tällä hetkellä latausverkostomme täyttää EU:n jakeluinfradirektiivin suositukset. Julkisia peruslatauspisteitä on yksi jokaista kahdeksaa ladattavaa sähköautoa kohden ja pikalatauspaikkoja on yksi jokaista viittätoista täyssähköautoa kohden.

Tästä huolimatta latausverkostoa tulee kasvattaa kiihtyvällä vauhdilla sähköautojen määrän kasvaessa. Siihen tähdätään muun muassa julkisille latauspisteille, taloyhtiöille ja yrityksille kohdistetuilla investointituilla.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen puolitoista miljoonaa euroa sekä tänä että ensi vuonna. Avustus on korkeintaan 35 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90.000 euroa.

Yrityksille puolestaan avautui mahdollisuus kilpailla Energiaviraston kautta latausjärjestelmiin ja kaasutankkausasemiin varatusta kolmen miljoonan euron tuesta, niin ikään tänä ja ensi vuonna.

Kaupan ketjut ja useat muut yritykset tarjoavat latausta palvelujensa yhteydessä, mikä näkyy positiivisina hyppäyksinä tilastoissa. Tästä eteenpäin huomio kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin ja työpaikoille, jotta niihin saadaan riittävästi latauspisteitä sähköauton arkikäyttöä varten.

Täyskiellosta sujuvaan lataukseen

– Jokaiselle tuttu autopaikan harmaa lämmitystolppa ei ole suunniteltu sähköauton lataamiseen. Myös standardi määrittelee tämän lataustavan olevan tilapäinen lataustapa, Aro Systemsin työnjohtaja Juho Kärkkäinen toteaa.

– Latauksen vaarana on ylikuormitus, joka saa johtimen, pistorasian ja pistokkeen kuumenemaan ja jopa vaurioitumaan. Tämä on riski erityisesti perinteisen pistorasian osalta, sillä sitä ei ole suunniteltu latauskäyttöön. Tilannetta pahentaa pistorasian kuluneisuus ja likaantuminen.

Vaikka yksi asukas onnistuisikin latauksessaan tähän tapaan, ei sähkönsyötön kapasiteetti välttämättä riitä usean auton yhtaikaiseen lataamiseen.

Jotain on siis tehtävä, jotta asukkaiden yhdenvertaisuutta ei tarvitse toteuttaa latauksen täyskiellolla, vaan sähköautoilun aidosti mahdollistavalla latausratkaisulla.

Latausjärjestelmien standardointikomitean työhön aktiivisesti osallistunut Kärkkäinen tuntee hyvin aiheeseen liittyvät turvallisuuskysymykset ja tekniset ratkaisut. Hän toteaa taloyhtiöiden olevan turhaan huolissaan latauksen järjestämisestä.

– Kun periaatepäätös latauspisteiden toteuttamisesta on tehty, kuuluu loppu osaavien ammattilaisten tehtäviin. Sähkönsyötön mitoittaminen sekä mittauksen järjestelyt saattavat vaatia muutoksia paitsi sähkökeskukseen myös autopaikkojen kaapelointiin. Lisäksi tarvitaan latauspisteet autopaikoille.

– Selkeintä on ottaa alun perin yhteyttä kokeneeseen sähköurakointiyritykseen, joka tuntee sekä latauksen kokonaisuuden että taloyhtiöiden todelliset tarpeet. Kun nykytila on selvillä ja on syntynyt kuva oikean tasoisesta ratkaisusta kustannuksineen, helpottuvat jatkopäätökset taloyhtiössä.

Pistorasia vai älykäs latausjärjestelmä?

Taloyhtiöissä syntyy helposti erimielisyyttä siitä, tarvitaanko latausmahdollisuutta lainkaan vai tarjoaisiko se toisaalta älykkäästi toteutettuna jopa tulonlähteen yhtiölle.

Juho Kärkkäinen on tehnyt laskelmia eri asteisista ratkaisuista taloyhtiöiden lataustarpeisiin. Mikäli on kyse yhden tai kahden auton hitaasta lataamisesta, saattaa taloyhtiön sähkönsyöttö hyvinkin riittää ilman isompia muutoksia sähkökeskuksessa.

– Silloin vaihdetaan lämmitystolpan kotelo malliin, joka mahdollistaa pistotulppaliitännäisen hitaan lataamisen rajoitetulla teholla. Tällöin pistorasia on vahvempaa mallia ja mitoitettu kestämään valmistajan ohjeiden mukaisen latauskäytön.

Tällä ratkaisulla pääsee alkuun, mutta ladattavien autojen määrän kasvaessa tarvitaan joka tapauksessa muutoksia sähköistykseen. Kärkkäinen kannustaakin katsomaan hieman pitemmälle tulevaisuuteen, sillä autojen vaihtuessa ja uusien asukkaiden asetuttua taloon alkaa pysäköintipaikoille väistämättä ilmestyä yhä enemmän ladattavia autoja.

– Osuvin ratkaisu on investoida hieman enemmän ja tehdä tarvittavat muutokset sähkönsyöttöön ja kaapelointiin yhdellä kertaa. Kun latausvalmius on tuotu kattavasti autopaikoille asti, on kynnys älykkäiden latauspisteiden lisäämiselle ja latauspalvelujen käyttöönotolle matala.

Yksi älykkäiden latausjärjestelmien eduista on juuri skaalautuvuus, mikä tekee niistä pitkällä aikavälillä kustannustehokkaan valinnan niin taloyhtiöille kuin yrityksillekin.

Ratkaisuna kokonaisvaltainen palvelu

Aro Systemsin palveluun kuuluu älykäs latauksen hallinta, joka perustuu kumppanimme laajasti käytössä olevaan hallintajärjestelmään. Järjestelmään luodaan käyttöprofiilit ja sen kautta operoidaan latauspisteitä ilman, että taloyhtiön tarvitsee tehdä asialle mitään.

On hyvä luoda ensin käsitys halutusta latausjärjestelmän laajuudesta. Kun sen jälkeen tehdään asiatunteva nykytilan kartoitus, on helppo tarkastella eri toteutusvaihtoehtoja.

– Periaatteenamme on toteuttaa tarpeeseen sopiva ratkaisu. Ei liian suuri ja hintava, mutta ei myöskään heti pieneksi jäävä.

Aro Systems tarjoaa kokonaispalvelun, jolla taloyhtiö saa helpon ja nopean liikkeelle lähdön asiassa. Samalla syntyy kumppanuus, joka kantaa aina latauksen hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon asti niin haluttaessa.

– Olemme tottuneet asioimaan kiinteistönomistajien, taloyhtiöiden ja asukkaiden kanssa. Sähköjärjestelmien uudistaminen vanhoissakin kohteissa on meille tuttua. On selvää, että kartoituksesta lähdetään liikkeelle, jotta muutostarpeiden laajuus saadaan selville.

– Teknologian suhteen olemme riippumaton valmistajista ja voimme suositella sopivimmat latauslaitteet kohteeseen, Kärkkäinen kertoo.

Tämän jälkeen tehdään tarjous, jonka pohjana ovat tarkoituksenmukaisin ratkaisu, laitehankintojen kilpailutus, toimintamallin määrittely ja luonnollisesti kustannukset eriteltynä.

Kun päätös etenemisestä on tehty, on sähkö- ja laiteasennusten vuoro. Teemme itse sähköistyksen muutostyöt ja varmistamme, että myös yksityiskohdat kuten mahdolliset tasavikavirran suojaukset ovat kunnossa.

Älykäs latauksen hallinta poistaa esteet

– Palveluumme kuuluu älykäs latauksen hallinta, joka perustuu kumppanimme laajasti käytössä olevaan hallintajärjestelmään. Sinne luodaan käyttöprofiilit ja sen kautta operoidaan latauspisteitä ilman, että taloyhtiön tarvitsee tehdä asialle mitään.

Käytettävissä on täysi skaala eri ominaisuuksia, joita älykkäisiin latauspisteisiin voidaan konfiguroida. Järjestelmärajapinnat ovat avoimia, joten latauksen hallinta on riippumaton laitteista tai palveluntarjoajasta. Näin eri latausratkaisut ovat mahdollisia ja niitä voidaan yhdistellä myöhemminkin.

Lataavien asukkaiden asiakaspalvelu, latauspisteiden etähallinta, latauksen seuranta ja raportointi sekä huolto ja ylläpito kuuluvat kaikki Aro Systemsin kautta saatavaan palveluun niin haluttaessa.

Sopii myös vuokrataloyhtiöille ja yrityksille

– Kokonaispalvelumme kartoituksesta ylläpitoon sopii yhtä hyvin taloyhtiöille kuin yrityksillekin, niin uusiin kuin vanhoihinkin kiinteistöihin. Erityisen kiinnostuneita siitä ovat olleet vuokrataloyhtiöt, joilla asukaat vaihtuvat ja lataustarpeet muuttuvat usein.

Taloyhtiölle kokonaispalvelu merkitsee yhtä päätöstä, jolla saadaan latausasiat kerralla pysyvästi kuntoon laitteineen ja palveluineen, takuineen ja huoltoineen. Latausmahdollisuus on tasapuolisesti tarjolla kaikille halukkaille ja latauksesta maksavat he, jotka sitä käyttävät.

 

Lisätietoja:

Juho Kärkkäinen
Työnjohtaja, Talotekniikkahuolto
puh. 010 8356 606
juho.karkkainen(at)arosystems.fi

 

Kiinnostuitko sähköautojen latausratkaisuista? Ota yhteyttä niin suunnitellaan juuri sinun tarpeisiisi soveltuva ratkaisu.