Ennakoiden ja suunnitelmallisesti toistuvat toimenpiteet säästävät kustannuksia ja pitävät kiinteistön kunnossa. Talotekniset järjestelmät on syytä tarkastuttaa säännöllisesti, mutta erityisesti ennen talvea ja sen jälkeen.

Autopaikkojen lämmitystolpat ovat selkeimpiä kausiluonteisesti käytettäviä sähköverkon toimilaitteita. Ne jätetään yleisesti oman onnensa nojaan pakkaskelien hellittäessä. Syksyllä seuraavan sesongin lähestyessä olisikin syytä tehdä silmämääräinen katsastus törmäys- ja ilkivaltavaurioiden varalta. Autolämmityskoteloiden sisältä varmistetaan ajastinkellojen toimivuus ja vaihdetaan ne tarvittaessa uusiin.

Pihojen ja muiden ulkoalueiden valaistus unohtuu helposti luonnonvalon lisääntyessä keväällä. Otollisin ajankohta valaisinkohtaiselle tarkastamiselle sijoittuu syys-lokakuulle, jolloin lamppujen valontuotto voidaan vaivattomasti todeta iltojen hämärtyessä. Pylväiden ja kupujen ulkoinen kunto varmistetaan samassa yhteydessä.

Piha-alueiden valaisimien ja autolämmityskoteloiden toimivuus on hyvä tarkastaa ennen talvea.

Valaistuksen muita kohteita ovat liiketunnistimet sekä painikkeet porraskäytävissä ja muissa sisätiloissa. Nykyisten led-lamppujen tasalaatuisuuden ansiosta niiden ennenaikaiset rikkoutumiset ovat harvinaisia. Yksittäisten kappaleiden sijasta ledejä vaihdetaankin ryhmissä, kun niille ilmoitettu elinkaariodote lähestyy loppuaan. Tällöin on sopiva aika puhdistaa valaisimet sekä sisä- että ulkopinnoiltaan.

Puista varisevat syksyn lehdet tai talven lumisateet saattavat peittää maanpinnan tasoon asennettuja kohdevalaisimia.  Pollaripylväät ovat toinen valaisinryhmä, jonka päälle kertyvää lunta on poistettava. Tärkeä lumityökohde on sähköpääkeskuksen tai talomuuntamon oven edusta, mikäli se sijaitsee rakennuksen ulkopuolella. Keskuksen sisätilat tulisi pitää vapaana ylimääräisistä tavaroista kaikkina vuodenaikoina.

” Talvea edeltäviä sähköön liittyviä tehtäviä on paljon muissakin taloteknisissä järjestelmissä. Paras ajankohta valaisinten ja muiden laitteiden lisäasennuksille sekä kaapelivedoille on ennen kuin maa ehtii routaantua”, kertoo Aro Systemsin työnjohtaja Isto Kupiainen.

Kesästä talviasentoon

Lämmitysjärjestelmien säätöihin ja toimintatarkastuksiin kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin ennen syyskylmiä. Asian tärkeys korostuu isoissa kiinteistöissä, jossa lämmönjako perustuu laajaan vesikiertoiseen patteriverkostoon.

Järjestelmän säädöillä ja tasapainottamisella varmistetaan yhtäläiset lämpöolosuhteet kaikissa huoneistoissa sekä pienennetään energiankulutusta. Huonelämpötilojen optimoinnilla on merkitystä, sillä nousu yhdellä celsiusasteella kasvattaa lämmityskuluja jopa viidellä prosentilla. Ennakoiden tehdyt huollot ja tarkastukset tulevat edullisimmiksi kuin vikaantuneen järjestelmän uusiminen pakon edessä.

Toimenpiteiden ajoittaminen lämmityskauden ulkopuolelle mahdollistaa kierron pysäyttämisen työn ajaksi ilman että kiinteistölle koituu haittaa.

Vesikiertoiseen verkostoon muodostuu paine-eroja virtauksen lämpötilojen vaihtuessa vuodenaikojen mukaan. Kesällä vesi on putkistoissa viileimmillään, jolloin sen tilavuus ja paine pienenee. Talvella vesi on vastaavasti kuumempaa, laajentunutta ja korkeampi paineista.

Paineen laskiessa liiaksi erottuu vedestä ilmaa, joka tyypillisesti hakeutuu ylimpiin lämmityspattereihin aiheuttaen niissä toimintahäiriöitä. Ilmanpoistoa varten pattereissa on ilmausruuvit, joita käytettäessä tulisi varmistua verkoston riittävästä paineesta. Alipaineisen verkoston avaaminen päästää patteriin lisää ilmaa, joten paras ajankohta toimenpiteelle on lämmityskauden alussa, kun virtauksen lämpötilaa nostetaan.

Ilmaaminen vähentää korroosiota ja sitä kautta verkostoon kertyviä epäpuhtauksia. Likaantuminen tuottaa ajan mittaan lämmitysongelmia, jotka saattavat vaatia järjestelmän puhdistusta huuhtelemalla.

Ilmaaminen vähentää korroosiota ja sitä kautta verkostoon kertyviä epäpuhtauksia. Likaantuminen tuottaa ajan mittaan lämmitysongelmia, jotka saattavat vaatia järjestelmän puhdistusta huuhtelemalla.

Pattereiden termostaattiventtiileiden jumittaminen voi kieliä epäpuhtauksista tai johtua vain kesäkuukausien käyttämättömyydestä. Niiden toimivuus tulisikin tarkistaa ennen lämmityskauden alkamista.

Painehäviöt paljastuvat tavallisesti ensimmäisillä syyskylmillä, kun virtaaman lämpötilaa nostetaan kesän jäljiltä. Syy voi piillä vuotavissa venttiileissä, pumpuissa tai painesäiliössä.

Tarkistukset ja säädöt olisi teetettävä säännöllisesti huolimatta siitä mikä lämmitysmuoto on käytössä. ”Maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen laiteyksiköt sekä kaukolämmön jakokeskus kaipaavat yhtä lailla huolenpitoa kuin öljykattilat. Tunti pannuhuoneessa säästää murheilta talvipakkasilla”, toteaa Aro Systemsin LVI-työnjohtaja Jouni Lehtonen.

Puhdasta sisäilmaa

Koneellinenkaan tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä ei tuota puhdasta ilmaa, jos ilmanvaihtojärjestelmä on likainen.

Ilmanvaihtolaitteiden suodattimet on syytä vaihtaa vähintään kahdesti vuodessa mukaan lukien huoneistokohtaiset raitisilmaventtiilit. Otolliset ajankohdat asettuvat alkusyksyyn, jolloin kasvien siitepölykaudet ovat päättyneet sekä kevääseen katuhiekotusten poistamisen jälkeen. Kohteen sijainti vilkkaasti liikennöitävien ajoväylien varrella tai altistuminen muilla tavoin pienhiukkasille edellyttää tavanomaista tiheämpää vaihtorytmiä.

Koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien laajamittaisten huoltojen väleiksi suositellaan viittä vuotta. Ihanteellisessa tilanteessa ne voidaan tahdittaa suodattimien vaihtoihin ennen lämmityskautta tai sen jälkeen.

Keväällä sammutettua tai kesäasentoon käännettyä talotekniikka on syytä testata syksyllä ennen käyttöönottoa. Tyypillinen järjestelmä on lämmöntalteenotto, joka hyödyntää ja kierrättää poistoilmaan sitoutunutta energiaa. LTO-laitteen siirrinpintojen puhdistaminen ennen tai jälkeen lämmityskauden pitää sen hyötysuhteen korkealla.

 

Myös viemäreiden ja sadevesiputkien tukkeutumisia voidaan välttää ennakoivilla tarkistuksilla. Ne kannattaakin kuvauttaa säännöllisesti ja tarvittaessa huuhdella, mitä on syytä välttää talvikuukausina.

Talotekniikan häiriötön ja optimaalinen toiminta vaatii järjestelmien säännöllistä huoltoa. Kohteen tuntevat alan ammattilaiset pitävät riskit kurissa ja kokonaisuudet ajantasaisina. Aro Systemsin palvelut kattavat talotekniikan LVISA-ylläpitosopimukset sekä vanhoille että uusille liikekiinteistöille ja asuntoyhtiöille. Ota yhteyttä ja varmista oman kiinteistösi valmius alkavaan talveen.      

Pentti Aron (1922-2009) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta maaliskuun 29. päivänä. Vihdissä syntynyt, ja lähes koko ikänsä Helsingin Oulunkylässä asunut, Pentti Aro toteutti vuonna 1954 unelmansa ja perusti oman sähköliikkeen. Pentti johti Sähkö-Aro nimellä toiminutta yritystä 1970-luvun lopulle asti. Yhtiöstä kasvoi tänä aikana tunnettu sähköasennusliike, nykyiseltä nimeltään Aro Systems.

Sähkömiehen pojasta tulee sähkömies

Erääseen työpaikkaluetteloonsa Pentti Aro on merkinnyt toimenkuvakseen kesinä 1935-1936 ”ulkoasianhoito”. Kyse oli juoksupojan työstä Kraaztin sähköliikkeessä, jossa Pentin isäkin oli ollut töissä. Pentin osalta varsinainen pidempään kestävä työ alkoi siis tästä tehtävästä. Työnteko ja ansaitseminen oli kiinnostanut tosin Penttiä jo aikaisemminkin ja taskurahaa oli tullut hankittua tätä ennen muun muassa sokerijuurikaspellolla, lehtien jakamisella ja joululehtien tilauksia välittämällä.

Vuonna 1936 Pentti siirtyi Pohjoismaisen Sähkö-Osakeyhtiön palvelukseen, jota hän jälkeenpäin piti yhtenä elämänsä ratkaisuhetkistä. Kolmen yrityksessä työskentelyvuoden aikana Pentti toimi radioasentajana, osastopäällikön apuna ja huolehti myös varaosavarastosta. Yrityksellä oli sähkötarvike-, valaistuskaluste-, kone-, suurjännitelaite-, hissi-, neon-, radio-, kassakone- ja gramofoniosastot ja tarvittavat huoltopalvelut sekä lisäksi myyntikonttori ja varastoja. Yritys oli monen lähinnä saksalaisen toiminimen pääedustaja Suomessa. Näissä ympyröissä Pentti oli hyvässä opissa. Työnsä ohella hän opiskeli muun muassa Kansanvalistusseuran kirjeopistossa ja Ammatinedistämislaitoksessa. Ensiksi mainitusta Pentillä oli todistus radiotekniikan kurssin suorituksesta vuonna 1937.

Sodan sytyttyä Pentti Aro anoi vapaaehtoisena Puolustusvoimiin, mutta nuoresta iästä johtuen anomusta ei hyväksytty. Helmikuussa 1940 tuli kuitenkin käsky ilmoittautua Ilmavoimien mekaanikkokurssille ja lokakuussa hänet valittiin ohjaajaoppilaaksi Kauhavan Ilmasotakouluun. Pentti Aro osallistui jatkosotaan ja Lapin sotaan pommikoneen ohjaajana pommituslaivueessa 42. Sotalentoja hänelle kertyi yhteensä 48.

Pentti Aro vuonna 1941.

Sodan jälkeen sähkömiehillekin riitti töitä, kun Suomea jälleenrakennettiin. Pentti Aro teki asentajan töitä parissakin liikkeessä marraskuun lopulta 1944 lähtien. Työnantajat olivat Sähköteollisuus Oy ja Töölön Sähköhuolto Oy. Vuonna 1946 Pentti valmistui sähköteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta. Hän työskenteli valmistuttuaan ensin työnjohtajana Airamilla ja sitten myyntitehtävissä Valtion Sähköpajalla (Televa).

Pentti Aro ja perhepiiri

Sodan jälkeen Pentti Aro asettui asumaan vanhaan kotiinsa Etumetsä 5:een Oulunkylään. Pentti oli innokas käymään tansseissa, olihan Thompsonin tanssikoulu aikanaan käyty. Tulevan vaimonsa, Veran, Pentti tapasi myös tansseissa. Tapahtumapaikkana oli Ostrobotnia ja aika kevät 1947.

Pentti ja Vera vihittiin 8.2.1948 ja he asettuivat asumaan Pentin lapsuudenkodin naapuriin rakentamaansa omakotitaloon. Pentin ja Veran ensimmäinen lapsi Paavo syntyi 1948. Vuonna 1952 syntyi Kalevi ja oman yrityksen perustamisen jälkeen vuonna 1957 Lauri.

Pentti Aro perheineen 1950-luvun lopussa.

Pentti asui Oulunkylässä lähes 80 vuotta, elämänsä loppuun saakka. Hän oli muun muassa Oulunkylän kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja ja osallistui Oulunkylän Lions-klubin toimintaan. Eläkevuosina vaihtelua elämään toivat Pilvenveikot ja Ilmavoimien hyvä huolenpito lentäjäveteraaneista. Pentti oli myös innokas kuntoilija. Erityisesti murtomaahiihto oli hänelle tärkeää. Vielä hyvin iäkkäänäkin hiihtokilometrejä kertyi vuoden mittaan useita satoja kilometrejä. Myös kalastus kuului läpi elämän Pentin vapaa-ajan harrastuksiin.

Pentti Aro kalassa poikiensa kanssa.

Aro Systemsin perustaminen

Sähkö-Aro Oy:n 30-vuotisjuhlassa 1984 Pentti muisteli yrityksensä perustamista seuraavasti:

”Alussa oli Vera, Pentti ja Artturi Torppa. Osakepääomana oli vajaa pakillinen työkaluja, joista arvokkaimmat olivat pylväskengät vöineen. Keskeneräisen omakotitalon velkojen lisäksi otettiin Käpylän KOP:sta 100 000 markan suuruinen laina. Vakuudeksi pankinjohtaja Aulanko hyväksyi talon ja tontin. Lisäksi oli Monark-merkkinen polkupyörä, Smith Premier-kirjoituskone ja kierrettävä laskukone ”Surra”.”

Edellä mainittu Artturi Torppa oli yhtiön ensimmäinen asentaja, Pentti Aron naapureita Oulunkylästä. Alussa Sähkö-Aro teki omakotitalojen sähkötöitä. Urakkasopimuksista moni tehtiin sellaiseksi, että ensimmäinen maksuerä oli maksettava jo sopimusta tehtäessä. Näin yritys sai rahaa tarvikkeiden hankkimiseen ja palkkojen maksuun. Pentti Arolla oli hyvät suhteet sähkötukkuliikkeisiin vanhastaan. Näin saatiin tarvikkeet edullisesti. Kahden kuukauden kuluttua hankittiin yrityksen ensimmäinen auto, joka oli Ford-merkkinen. Tänäkin päivänä Aro Systemsin huoltoautokalusto koostuu Ford-merkkisistä autoista, joita nykyisin käytössä jo yli 60 kappaletta.

Liikevaihto alkoi kasvaa siinä vaiheessa, kun yritys alkoi saada urakoita yleisen rakentamisen puolelta. Toiminnan laajetessa palkattiin sekä työnjohtajia, että asentajia lisää. Alkuaikoina omistaja huolehti itse kaikista konttoritöistä vaimonsa Veran avustamana. Ensimmäiset viisi vuotta menivät kuin siivillä. Velat oli maksettu ja myös perheen kolmas poika oli syntynyt tänä aikana.

1950-luvun lopulla ajanmukaisempien toimitilojen hankkiminen tuli ajankohtaiseksi ja yritys muutti omakotitalon kellarista Oulunkylästä Käpylään. Koskelantielle katutasoon perustettiin myymälä ja yläpuolella olevaan huoneistoon yrityksen toimistotilat. Liiketoiminnan pääpaino oli urakoinnissa ja näin on jatkunut aina tähän päivään saakka.

Ensimmäinen yrityksen suuri urakka oli Kallion kansakoulun sähköjärjestelmän muuttaminen tasavirrasta vaihtovirralla toimivaksi. Suuret urakat jatkuivat ja vuosien saatossa Aro Systems on vastannut lukemattomien kohteiden taloteknisistä töistä. Listalta löytyy useita tunnettuja kohteita pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Oulusta.

Pentti Aro työn touhussa vuonna 1979.

Vastuutehtävissä

Ammattialansa valtakunnallisiin ja paikallisiin järjestöihin Pentti Aro kuului 1950-luvun lopulta alkaen. Tällaisia olivat muun muassa Sähköliikkeiden Liitto ja Sähkötyönantajaliitto, jonka Helsingin osaston varapuheenjohtajana Pentti oli yhdeksän vuotta.

Eräs sähköalan yhteenliittymä oli myös Sähköliikkeiden Osakeyhtiö (myöhemmin SLO), jonka olivat perustaneet vuonna 1945 lähinnä eräät Helsingin ulkopuoliset vanhat sähköliikkeet. Monitoimiyhtiön ideana oli esimerkiksi yhteisostoin alentaa kustannuksia. Yhtymällä oli myös teollisuutta, muun muassa Kaapeliteollisuus Oy Oulussa ja valaisintehdas Mäntsälän Metalli Oy. Yhtymän toimialaan kuuluivat sähköasennustarvikkeet, elektroniikka- ja sähkölaitostekniikka ynnä alan tukku-, vienti- ja agentuurikauppa. Pentti valittiin SLO:n hallintoneuvostoon, jota Pentti piti yhtenä sähkömiesuransa huippuhetkistä. Sähkö-Aro kasvatti omistustaan yhtiössä seitsemään prosenttiin saakka, kunnes SLO siirtyi Nokian omistukseen vuonna 1986.

Laaja järjestötoiminta ja alalla vaikuttaminen toi Pentille lukuisia tuttuja eri piireistä.

Sähköurakoitsijaliiton hallitus 22.5.1973. Kuvassa vasemmalta Heikki Kuusela, Holger Stolpe, Pentti Aro, Yrjö Valkama, Erkki Lounatvuori, Voitto Koskela, Pekka Nieminen, Sakari Maaniemi, Klaus Stenroos, Paavo Bohm, Erkki Hildén ja Paavo Blom.

Tarinankertoja ja kynäniekka Pentti Aro

Tarinoiden kertomisen lisäksi Pentti Aro oli oiva kynämies. Ja mikä yllättävintä sähkömies ja toimitusjohtaja rustasi myös runoja. Pentin tekemät runot olivat sikäli käyttörunoutta, että hän oli sijoittanut niitä pitämiinsä puheisiin työpaikkajuhlissa, onnittelukäynneillä ja erilaisissa kokouksissakin.

Toimitusjohtaja pitämässä joulujuhlan puuropuhetta.

Pentti Aro oli mestari löytämään oikeat jutut ja oikeat tarinat oikeaan tilaisuuteen. Esimerkiksi alla olevalla aloituksella Pentti aloitti aikanaan puheensa Sähkötyönantajain Helsingin osaston juhlissa ylioppilasjuhlien jälkeisenä päivänä.

”Mieluummin minä puhun täällä sadalleviidellekymmenelle sähkömiehelle kuin olisin eilen ottanut vastaan ylioppilaslakin.”

Toinen esimerkki Pentin puheista on yrityksen 30-vuotisjuhlista, jotka järjestettiin laivaristeilynä. Pentti aloitti puheensa kertomalla muinaissuomalaisesta heimoyhteisöstä, jonka tapana oli ahtaa kaksi vastanainutta pieneen mökkiin, lukita mökki kolmeksi päiväksi ja hakata halolla seinään:

”Tottukaa toisiinne.”

Tämä oli harkittua henkilökuntapolitiikkaa, ja sen tarkoituksena oli nostattaa arolaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta laivan ahtaissa tiloissa. Pentti hallitsi tyylilajin vaihtamisen tilanteen mukaan ja hän oli pidettyä seuraa niin vuorineuvosten kuin oman firman sähköasentajienkin joukossa.

Pentti Aro kuoli 86-vuotiaana 14.3.2009.

Aro Systemsin projektinhoitaja Jussi Viljakainen Tampereelta kertoi helmikuun Rakennuslehdessä kuulumisia menossa olevista hankkeista ja omista työpäivistään.

Voit lukea Jussin haastettelun tästä.

Aro Systemsin tilauskanta on vahvistunut useilla uusilla tilauksilla Helsingissä ja Tampereella.

Kulma21, Helsinki

Kuva: NCC

Vanha Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan talo Pohjoisella Rautatiekadulla Helsingin ydinkeskustassa kantaa jatkossa nimeä Kulma21, kun talo uudistetaan monipuoliseksi toimitilaksi. Rakennus toteutetaan BREEAM-ympäristöluokituksen uusimpien kriteerien mukaiselle Excellent-tasolle ensimmäisenä korjausrakennushankkeena Suomessa. Pääurakoitsijana toimii NCC Suomi ja Aro Systems vastaa kohteen sähköurakoinnista.

Boost C5, Helsinki

Visualisoitu kuva: Tengbom Oy / Pembroke

Boost C5 on uusi toimistorakennus, joka sijoittuu Aleksis Kiven kadulle Helsinkiin. Hankkeen tilaaja on globaali kiinteistökehittäjä Pembroke ja rakentajana toimii NCC Suomi. Vanhaksi jäänyt toimistorakennus korvataan kestävän kehityksen mukaisella ja energiatehokkaalla 21 000 m2:n uudisrakennuksella, joka suunnitellaan korkeimman tason LEED Platinum -ympäristöstandardin mukaisesti. Aro Systems vastaa toimistorakennuksen sähköurakoinnista.

Kivistön palvelukeskittymä, Vantaa

Kivistön palvelukeskittymä rakennetaan loistavien julkisen- ja kevyenliikenteen yhteyksien solmukohtaan. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan palveluita tarjoava liikekeskus. Aro Systems vastaa tässä Lehto Groupin hankkeessa koko LVIS-urakoinnista.

Tammelan stadion, Tampere

Kuva: Pohjola Rakennus 

Pohjola Rakennus rakentaa Tampereen uuden Tammelan jalkapallostadionin ja Aro Systems vastaa hankkeen sähköurakoinnista. Uusi stadion korvaa Tammelan jalkapallokentän, ja valmistuttuaan vastaa jalkapallon harrastajamäärien ja yleisösuosion kasvuun sekä parantaa lajin toimintaedellytyksiä sekä paikallisesti että kansallisesti. Stadion täyttää 8000 hengen katsomoineen UEFA:n korkeimman eli neloskategorian vaatimukset, mikä mahdollistaa korkean tason kansainväliset ottelut.

 

 

Lisätietoja:

Isto Hietanen
liiketoimintajohtaja, Talotekniikkaurakointi, Etelä -Suomi
isto.hietanen(at)arosystems.fi
puh. 050 469 5495

Harri Lindström
liiketoimintajohtaja, Keski-Suomi
harri.lindstrom(at)arosystems.fi
puh. 050 598 1460

Helsingissä toimitiloja tarjoava Duetto Park asennutti Aro Systemsillä 55 sähköauton latausasemaa vuokralaistensa käyttöön. ”Komponenttipula viivästytti laitetoimituksia, mutta Aron kaverit tekivät yötä päivää töitä, jotta asennus saatiin valmiiksi aikataulussa”, sanoo kiinteistöä hallinnoivan Trevian Asset Managementin asset manager Outi Kymäläinen.

Duetto Park kuunteli vuokralaistensa toiveita ja asennutti Aro Systemsillä sähköautojen latauspaikat rakennuksen autohalliin ja autokannelle. Duetto Parkissa toimii nyt 12 asiakasyritystä.

Latausasemia Duetto Parkin autohallissa Helsingin Käpylässä.

”Toive latauspaikoista tuli vuokralaisilta. Yhä useampi yritysten työntekijä ja asiakas ajaa ladattavalla hybridillä tai täyssähköautolla” sanoo Outi Kymäläinen.

”Latausasemia asennettiin nyt 55, mutta suunnittelu tehtiin niin, että määrää voidaan helposti lisätä tarvittaessa. Autopaikkoja on kaikkiaan noin 300.”

Latausasemista 15 on nopeampia 11 kilowatin asemia ja loput ovat 3,6 kw:n tehoisia. Yksi tehoasemista on talon vieraiden käytössä.

”Hitaammatkin asemat riittävät käytännössä hyvin, sillä käyttäjällähän on yleensä koko työpäivä aikaa lataukseen”, sanoo Kymäläinen.

Aro Systemsin työnjohtaja Teemu Nieminen kertoo, että Aro Systems ehdotti asennusten aikana kohteeseen useita toimivammaksi havaitsemiaan ratkaisuja verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin.

”Pysäköintihallissa haasteena oli, että seinäpintaa oli käytettävissä vain vähän. Ratkaisimme tämän käyttämällä latausasemia, joissa on kaksi pistoketta.”

”Lisäksi asennus oli suunniteltu tehtäväksi virtakiskoilla. Ehdotimme perinteistä kaapelihyllyä ja sähkökaapelia. Näin saimme vähintään yhtä toimintavarman, mutta huomattavasti edullisemman ratkaisun”, uskoo Nieminen.

Tiimi toimi hyvin

Outi Kymäläinen kiittelee kaikkia projektiin osallistuneita.

”Maailmanlaajuinen komponenttipula uhkasi aiheuttaa viivästyksiä, ja meillä oli selkeä deadline. Parkkipaikat piti sopimuksen mukaan luovuttaa vuokralaisille tiettyyn päivään mennessä.”

”Laitteiden saapuminen jäi viime metreille, mutta Aro Systemsin asentajat kuroivat viiveen kiinni työskentelemällä yötä päivä todella ahkerasti. Myös kaikki muut toimittajat tekivät hienosti yhteistyötä, että olimme jatkuvasti jonon kärjessä”, Outi Kymäläinen sanoo.

Myös Aro Systemsin Teemu Nieminen hehkuttaa osapuolten hyvää yhteispeliä.

”Erityiset kiitokset Trevianille ja suunnittelutoimisto Nosteelle sekä laitteiden ja järjestelmien toimittajille selkeästä ja avoimesta yhteistyöstä, joka mahdollisti tämän onnistumisen!”

Dueton latauspisteillä on korkea kotimaisuusaste. Latausjärjestelmien valmistaja on Harju Elekter Ulvilasta, taustajärjestelmien kehittäjä on IGL Technologies Tampereelta, sähkökeskukset toimitti helsinkiläinen Y-Keskus ja toteutuksesta vastasi niin ikään helsinkiläinen Aro Systems.

Latausasemia asennettiin myös Duetto Parkin ulkona sijaitsevalle parkkialueelle.

Kiinteistön arvo nousee

Kymäläisen mukaan projektin kustannukset olivat noin 100 000 euroa. Mitään tukia ei valtiovallalta tullut, sillä niitä myönnetään vain taloyhtiöille.

Vuokralaiset ovat tietysti tyytyväisiä, mutta investoinnista on muutakin hyötyä.

”Duetto Parkilla on ’Very Good’ -tasoinen BREEAM-ympäristösertifikaatti. Sähköautojen latauspisteiden jälkeen uskon meidän saavan melko pienillä lisäaskelilla ’Excellent’-luokan sertifikaatin. Hyvä ympäristöluokitus on yhä tärkeämpi kiinteistöalalla – voisi jopa sanoa välttämättömyys”, Outi Kymäläinen sanoo.

Duetto Park koostuu kahdesta seitsemänkerroksisesta toisiinsa yhdistetystä talosta, joissa on 15 000 m² toimistotilaa.

Mitoita oikein, suunnittele ajoissa

”Dueton kaltaisessa projektissa yli 50 latausaseman asentaminen vie noin kuukauden”, kertoo Aro Systemsin työnjohtaja Teemu Nieminen.

Aro Systemsillä on pitkä kokemus sähköautojen latauspisteiden asentamisesta sekä julkisen että yksityisen puolen asiakkaille. Aro Systems on myös alan standardointijärjestön SESKOn jäsen.

Työnjohtaja Teemu Nieminen neuvookin suunnittelemaan asiaa huolellisesti.

”Ylimitoittaminen on kallista nyt, ja alimitoittaminen on kallista viiden vuoden sisällä”, Nieminen sanoo.

”Useimmissa toimistoissa ja kodeissa hidas lataus riittää aivan hyvin. Suomalainen ajaa keskimäärin 50 kilometriä päivässä. Jos toimistossa saadaan ladattua 100 kilometrin ajomatka työpäivän kahdeksassa tunnissa ja kotona yön yli 12 tunnissa, se riittää.”

”Teholatausta tarvitaan tien päällä, siellä missä nykyisin on bensa-asemia. Siellä pitää voida nopeasti ladata paljon kilometrejä.”

Niemisen mukaan työ kannattaa tilata ja suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin, sillä parhailla suunnittelijoilla on nyt kysyntää ja maailmanlaajuinen komponenttipula voi aiheuttaa viivästyksiä.

”Kannattaa varautua siihen, että hyvää suunnittelutyötä ei saa kovin nopeasti. Itse asennustyö ei sitten vie kovin kauaa. Esimerkiksi Dueton kaltaisessa projektissa yli 50 latausaseman asentaminen vie noin kuukauden – jos tavaraa saadaan suunnitellusti.”