CapMan Special Situations -rahasto sijoittaa talotekniikan asiantuntija- ja palveluyhtiö Aro Systemsiin. Tavoitteena on kehittää yhtiötä energiatehokkaiden ratkaisujen edelläkävijänä.

Aro Systems on yksi Suomen johtavista sähkö- ja LVIA-urakoinnin palveluita ja talotekniikan ylläpitoa tarjoavista yhtiöistä. Vuonna 1954 perustettu yritys on kasvanut ja laajentunut Aron perheen omistuksessa. Aro Systems työllistää lähes 350 talotekniikka-alan ammattilaista pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Oulun talousalueilla. Aro Systems on tunnettu erityisesti vaativien kohteiden talotekniikkatöistä. Käynnissä olevia kohteita ovat muun muassa Oulun Yliopistollinen Sairaala, Helsinki-Vantaan lentokentälle valmistuva Suomen suurin hotellikokonaisuus, Ruskeasuon raitiovaunuvarikko ja Kivistön palvelukeskittymä. Talotekniikan ylläpidossa suurimpia asiakkaita ovat valtakunnalliset kiinteistöjen omistajat ja vuokranantajat, joille tarjotaan erilaisia taloteknisiä palveluita.

Nyt tehtävässä järjestelyssä yhtiön pääomistajaksi tulee CapMan Special Situations sijoitusalueen rahasto. Aro Yhtiöt jatkaa yhtiössä merkittävänä omistajana. Järjestelyn yhteydessä Aro Systemsille tullaan muodostamaan uusi hallitus, jonka puheenjohtajaksi tullaan nimittämään CapManin rahaston neuvonantaja Panu Routila. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Mika Huovinen.

”CapManin mukaantulo tukemaan yhtiömme kannattavaa kasvua ja kehitystä on erittäin hyvä asia asiakkaidemme, arolaisten ja yhtiön kannalta. Asiakaslähtöisyys, palvelun laatu ja yrittäjähenkisyys ovat ohjanneet yhtiömme toimintaa lähes 70 vuotta. Kuluneiden vuosien aikana olemme uudistaneet yhtiötä voimallisesti. CapManin tuoman asiantuntemuksen avulla pystymme yhdessä edelleen vauhdittamaan yhtiön kannattavaa kasvua ja parantamaan yhtiön kilpailukykyä”, sanoo Aro Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Paavo Aro.

”Talotekniikan markkina on kasvava ja nopeassa murroksessa. Aro Systemsillä on erinomaiset edellytykset olla yksi edelläkävijöistä energiatehokkaiden ratkaisujen vastuullisena tarjoajana. Nyt toteutettava järjestely mahdollistaa yhtiön huoltopalvelutoiminnan kasvun vauhdittamisen sekä urakointipalveluiden toimintatapojen jatkokehityksen”, sanoo CapMan Special Situations -sijoitusalueen partneri Antti Uusitalo.

CapManin sijoituksen täytäntöönpano edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston luvan.

 

Lisätietoja:

Paavo Aro, yrittäjäneuvos, Aro Yhtiöt, 040 043 0763

Antti Uusitalo, partneri, CapMan Special Situations, 040 020 2663

Mika Huovinen, toimitusjohtaja, Aro Systems, 040 842 4411

 

 

Aro Systems

Aro Systems Oy on Suomen johtavia talotekniikan asiantuntija- ja palveluyhtiöitä lähes 70 vuoden kokemuksella. Yritys rakentaa yhdessä lähes 350 ammattilaisen kanssa parempaa ympäristöä elää ja työskennellä. Huolehdimme kiinteistöjen koko elinkaaresta, tarjoamalla asiakkaillemme kaikki talotekniikkaan liittyvät rakentamisen ja ylläpidon palvelut uudis- ja saneerauskohteissa. Toimimme pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Oulun talousalueilla. www.arosystems.fi

 

 

CapMan Special Situations

CapMan Special Situations sijoittaa taloudellisessa murrosvaiheessa oleviin yrityksiin ja niiden kehittämiseen. Toimintamme keskiössä ovat joustavat rahoitusratkaisut sekä rakenneuudistukset ja operatiiviset muutosprosessit.

CapMan Special Situations on osa CapMan-konsernia, joka on johtava pohjoismainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. Hallinnoimme yhteensä noin 5 miljardin euron pääomia ja tavoitteenamme on tarjota houkuttelevia tuottoja ja innovatiivisia ratkaisuja sijoittajille. Olemme sitoutuneita asettamaan tavoitteita hiilidioksidipäästöjemme vähentämiselle Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Toimimme laajasti listaamattomalla markkinalla paikallisesti erikoistuneiden tiimien kautta. Sijoitusalueemme kattavat vähemmistö- ja enemmistösijoitukset kohdeyhtiöihin, kiinteistösijoittamisen ja infrastruktuurisijoittamisen. Tarjoamme lisäksi varainhoitoa. Palveluliiketoimintaamme kuuluvat hankinta- ja ostotoiminnan sekä analyysi-, raportointi- ja back office -palvelut. CapManin palveluksessa on noin 180 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Lontoossa ja Luxemburgissa. Osakkeemme on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien. www.capman.com

Aro Systems toteuttaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle avautuvan Suomen suurimman hotellikokonaisuuden sähkötyöt. Rakennustyöt kohteessa ovat jo käynnissä ja hotelli avataan terminaali 2:n yhteyteen vuonna 2024. Nordic Choice Hotelsin operoima kokonaisuus tarjoaa yli 700 huonetta.

Uudistuvan Helsinki-Vantaan lentoaseman sydämeen valmistuva 13-kerroksinen kokonaisuus on Suomen suurin hotellihanke. Hotellin operaattoriksi tulee Nordic Choice Hotels. Kyseessä on norjalaislähtöisen hotelliketjun suurin hotellihanke. Ketju tunnetaan erityisesti persoonallisesta perustajastaan, norjalaismiljardööri Petter Stordalenista. Hänen konserniinsa ovat Suomessa tähän asti kuuluneet Clarion-hotellit sekä entiset Kämp Groupin hotellit. Kansainvälisesti ketjuun kuuluu yli 200 hotellia.

Nordic Choice Hotels tuo Helsinki-Vantaalle hankkeen myötä kaksi eri hotellikonseptia. Suunnitellut hotellikonseptit tarjoavat tulevaisuudessa matkustajille muun muassa viisi ravintolaa sekä spa- ja kuntosalitilat. Lisäksi hotellissa on korkealaatuiset ja laajat kokous- ja konferenssipalvelut, ja sen kattokerrokseen tulee kaikille vierailijoille avoin Sky Bar.

”Aro Systemsillä on vahva osaaminen vaativien hotellikohteiden talotekniikasta. Viime vuosina olemme olleet toteuttamassa muun muassa Helsingin päärautatieasemalle valmistunutta Scandic Grand Central -hotellia, Pasilan Triplan Sokos Hotellia ja ikonisen Hotelli Presidentin peruskorjausta. Olemme todella innoissamme päästessämme jälleen hyödyntämään osaamistamme tässä merkittävässä hotellihankkeessa”, sanoo Etelä-Suomen sähköurakoinnin yksikönjohtaja Jani Aro.

Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimii Skanska.

Ennakoiden ja suunnitelmallisesti toistuvat toimenpiteet säästävät kustannuksia ja pitävät kiinteistön kunnossa. Talotekniset järjestelmät on syytä tarkastuttaa säännöllisesti, mutta erityisesti ennen talvea ja sen jälkeen.

Autopaikkojen lämmitystolpat ovat selkeimpiä kausiluonteisesti käytettäviä sähköverkon toimilaitteita. Ne jätetään yleisesti oman onnensa nojaan pakkaskelien hellittäessä. Syksyllä seuraavan sesongin lähestyessä olisikin syytä tehdä silmämääräinen katsastus törmäys- ja ilkivaltavaurioiden varalta. Autolämmityskoteloiden sisältä varmistetaan ajastinkellojen toimivuus ja vaihdetaan ne tarvittaessa uusiin.

Pihojen ja muiden ulkoalueiden valaistus unohtuu helposti luonnonvalon lisääntyessä keväällä. Otollisin ajankohta valaisinkohtaiselle tarkastamiselle sijoittuu syys-lokakuulle, jolloin lamppujen valontuotto voidaan vaivattomasti todeta iltojen hämärtyessä. Pylväiden ja kupujen ulkoinen kunto varmistetaan samassa yhteydessä.

Piha-alueiden valaisimien ja autolämmityskoteloiden toimivuus on hyvä tarkastaa ennen talvea.

Valaistuksen muita kohteita ovat liiketunnistimet sekä painikkeet porraskäytävissä ja muissa sisätiloissa. Nykyisten led-lamppujen tasalaatuisuuden ansiosta niiden ennenaikaiset rikkoutumiset ovat harvinaisia. Yksittäisten kappaleiden sijasta ledejä vaihdetaankin ryhmissä, kun niille ilmoitettu elinkaariodote lähestyy loppuaan. Tällöin on sopiva aika puhdistaa valaisimet sekä sisä- että ulkopinnoiltaan.

Puista varisevat syksyn lehdet tai talven lumisateet saattavat peittää maanpinnan tasoon asennettuja kohdevalaisimia.  Pollaripylväät ovat toinen valaisinryhmä, jonka päälle kertyvää lunta on poistettava. Tärkeä lumityökohde on sähköpääkeskuksen tai talomuuntamon oven edusta, mikäli se sijaitsee rakennuksen ulkopuolella. Keskuksen sisätilat tulisi pitää vapaana ylimääräisistä tavaroista kaikkina vuodenaikoina.

” Talvea edeltäviä sähköön liittyviä tehtäviä on paljon muissakin taloteknisissä järjestelmissä. Paras ajankohta valaisinten ja muiden laitteiden lisäasennuksille sekä kaapelivedoille on ennen kuin maa ehtii routaantua”, kertoo Aro Systemsin työnjohtaja Isto Kupiainen.

Kesästä talviasentoon

Lämmitysjärjestelmien säätöihin ja toimintatarkastuksiin kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin ennen syyskylmiä. Asian tärkeys korostuu isoissa kiinteistöissä, jossa lämmönjako perustuu laajaan vesikiertoiseen patteriverkostoon.

Järjestelmän säädöillä ja tasapainottamisella varmistetaan yhtäläiset lämpöolosuhteet kaikissa huoneistoissa sekä pienennetään energiankulutusta. Huonelämpötilojen optimoinnilla on merkitystä, sillä nousu yhdellä celsiusasteella kasvattaa lämmityskuluja jopa viidellä prosentilla. Ennakoiden tehdyt huollot ja tarkastukset tulevat edullisimmiksi kuin vikaantuneen järjestelmän uusiminen pakon edessä.

Toimenpiteiden ajoittaminen lämmityskauden ulkopuolelle mahdollistaa kierron pysäyttämisen työn ajaksi ilman että kiinteistölle koituu haittaa.

Vesikiertoiseen verkostoon muodostuu paine-eroja virtauksen lämpötilojen vaihtuessa vuodenaikojen mukaan. Kesällä vesi on putkistoissa viileimmillään, jolloin sen tilavuus ja paine pienenee. Talvella vesi on vastaavasti kuumempaa, laajentunutta ja korkeampi paineista.

Paineen laskiessa liiaksi erottuu vedestä ilmaa, joka tyypillisesti hakeutuu ylimpiin lämmityspattereihin aiheuttaen niissä toimintahäiriöitä. Ilmanpoistoa varten pattereissa on ilmausruuvit, joita käytettäessä tulisi varmistua verkoston riittävästä paineesta. Alipaineisen verkoston avaaminen päästää patteriin lisää ilmaa, joten paras ajankohta toimenpiteelle on lämmityskauden alussa, kun virtauksen lämpötilaa nostetaan.

Ilmaaminen vähentää korroosiota ja sitä kautta verkostoon kertyviä epäpuhtauksia. Likaantuminen tuottaa ajan mittaan lämmitysongelmia, jotka saattavat vaatia järjestelmän puhdistusta huuhtelemalla.

Ilmaaminen vähentää korroosiota ja sitä kautta verkostoon kertyviä epäpuhtauksia. Likaantuminen tuottaa ajan mittaan lämmitysongelmia, jotka saattavat vaatia järjestelmän puhdistusta huuhtelemalla.

Pattereiden termostaattiventtiileiden jumittaminen voi kieliä epäpuhtauksista tai johtua vain kesäkuukausien käyttämättömyydestä. Niiden toimivuus tulisikin tarkistaa ennen lämmityskauden alkamista.

Painehäviöt paljastuvat tavallisesti ensimmäisillä syyskylmillä, kun virtaaman lämpötilaa nostetaan kesän jäljiltä. Syy voi piillä vuotavissa venttiileissä, pumpuissa tai painesäiliössä.

Tarkistukset ja säädöt olisi teetettävä säännöllisesti huolimatta siitä mikä lämmitysmuoto on käytössä. ”Maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen laiteyksiköt sekä kaukolämmön jakokeskus kaipaavat yhtä lailla huolenpitoa kuin öljykattilat. Tunti pannuhuoneessa säästää murheilta talvipakkasilla”, toteaa Aro Systemsin LVI-työnjohtaja Jouni Lehtonen.

Puhdasta sisäilmaa

Koneellinenkaan tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä ei tuota puhdasta ilmaa, jos ilmanvaihtojärjestelmä on likainen.

Ilmanvaihtolaitteiden suodattimet on syytä vaihtaa vähintään kahdesti vuodessa mukaan lukien huoneistokohtaiset raitisilmaventtiilit. Otolliset ajankohdat asettuvat alkusyksyyn, jolloin kasvien siitepölykaudet ovat päättyneet sekä kevääseen katuhiekotusten poistamisen jälkeen. Kohteen sijainti vilkkaasti liikennöitävien ajoväylien varrella tai altistuminen muilla tavoin pienhiukkasille edellyttää tavanomaista tiheämpää vaihtorytmiä.

Koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien laajamittaisten huoltojen väleiksi suositellaan viittä vuotta. Ihanteellisessa tilanteessa ne voidaan tahdittaa suodattimien vaihtoihin ennen lämmityskautta tai sen jälkeen.

Keväällä sammutettua tai kesäasentoon käännettyä talotekniikka on syytä testata syksyllä ennen käyttöönottoa. Tyypillinen järjestelmä on lämmöntalteenotto, joka hyödyntää ja kierrättää poistoilmaan sitoutunutta energiaa. LTO-laitteen siirrinpintojen puhdistaminen ennen tai jälkeen lämmityskauden pitää sen hyötysuhteen korkealla.

 

Myös viemäreiden ja sadevesiputkien tukkeutumisia voidaan välttää ennakoivilla tarkistuksilla. Ne kannattaakin kuvauttaa säännöllisesti ja tarvittaessa huuhdella, mitä on syytä välttää talvikuukausina.

Talotekniikan häiriötön ja optimaalinen toiminta vaatii järjestelmien säännöllistä huoltoa. Kohteen tuntevat alan ammattilaiset pitävät riskit kurissa ja kokonaisuudet ajantasaisina. Aro Systemsin palvelut kattavat talotekniikan LVISA-ylläpitosopimukset sekä vanhoille että uusille liikekiinteistöille ja asuntoyhtiöille. Ota yhteyttä ja varmista oman kiinteistösi valmius alkavaan talveen.      

Pentti Aron (1922-2009) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta maaliskuun 29. päivänä. Vihdissä syntynyt, ja lähes koko ikänsä Helsingin Oulunkylässä asunut, Pentti Aro toteutti vuonna 1954 unelmansa ja perusti oman sähköliikkeen. Pentti johti Sähkö-Aro nimellä toiminutta yritystä 1970-luvun lopulle asti. Yhtiöstä kasvoi tänä aikana tunnettu sähköasennusliike, nykyiseltä nimeltään Aro Systems.

Sähkömiehen pojasta tulee sähkömies

Erääseen työpaikkaluetteloonsa Pentti Aro on merkinnyt toimenkuvakseen kesinä 1935-1936 ”ulkoasianhoito”. Kyse oli juoksupojan työstä Kraaztin sähköliikkeessä, jossa Pentin isäkin oli ollut töissä. Pentin osalta varsinainen pidempään kestävä työ alkoi siis tästä tehtävästä. Työnteko ja ansaitseminen oli kiinnostanut tosin Penttiä jo aikaisemminkin ja taskurahaa oli tullut hankittua tätä ennen muun muassa sokerijuurikaspellolla, lehtien jakamisella ja joululehtien tilauksia välittämällä.

Vuonna 1936 Pentti siirtyi Pohjoismaisen Sähkö-Osakeyhtiön palvelukseen, jota hän jälkeenpäin piti yhtenä elämänsä ratkaisuhetkistä. Kolmen yrityksessä työskentelyvuoden aikana Pentti toimi radioasentajana, osastopäällikön apuna ja huolehti myös varaosavarastosta. Yrityksellä oli sähkötarvike-, valaistuskaluste-, kone-, suurjännitelaite-, hissi-, neon-, radio-, kassakone- ja gramofoniosastot ja tarvittavat huoltopalvelut sekä lisäksi myyntikonttori ja varastoja. Yritys oli monen lähinnä saksalaisen toiminimen pääedustaja Suomessa. Näissä ympyröissä Pentti oli hyvässä opissa. Työnsä ohella hän opiskeli muun muassa Kansanvalistusseuran kirjeopistossa ja Ammatinedistämislaitoksessa. Ensiksi mainitusta Pentillä oli todistus radiotekniikan kurssin suorituksesta vuonna 1937.

Sodan sytyttyä Pentti Aro anoi vapaaehtoisena Puolustusvoimiin, mutta nuoresta iästä johtuen anomusta ei hyväksytty. Helmikuussa 1940 tuli kuitenkin käsky ilmoittautua Ilmavoimien mekaanikkokurssille ja lokakuussa hänet valittiin ohjaajaoppilaaksi Kauhavan Ilmasotakouluun. Pentti Aro osallistui jatkosotaan ja Lapin sotaan pommikoneen ohjaajana pommituslaivueessa 42. Sotalentoja hänelle kertyi yhteensä 48.

Pentti Aro vuonna 1941.

Sodan jälkeen sähkömiehillekin riitti töitä, kun Suomea jälleenrakennettiin. Pentti Aro teki asentajan töitä parissakin liikkeessä marraskuun lopulta 1944 lähtien. Työnantajat olivat Sähköteollisuus Oy ja Töölön Sähköhuolto Oy. Vuonna 1946 Pentti valmistui sähköteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta. Hän työskenteli valmistuttuaan ensin työnjohtajana Airamilla ja sitten myyntitehtävissä Valtion Sähköpajalla (Televa).

Pentti Aro ja perhepiiri

Sodan jälkeen Pentti Aro asettui asumaan vanhaan kotiinsa Etumetsä 5:een Oulunkylään. Pentti oli innokas käymään tansseissa, olihan Thompsonin tanssikoulu aikanaan käyty. Tulevan vaimonsa, Veran, Pentti tapasi myös tansseissa. Tapahtumapaikkana oli Ostrobotnia ja aika kevät 1947.

Pentti ja Vera vihittiin 8.2.1948 ja he asettuivat asumaan Pentin lapsuudenkodin naapuriin rakentamaansa omakotitaloon. Pentin ja Veran ensimmäinen lapsi Paavo syntyi 1948. Vuonna 1952 syntyi Kalevi ja oman yrityksen perustamisen jälkeen vuonna 1957 Lauri.

Pentti Aro perheineen 1950-luvun lopussa.

Pentti asui Oulunkylässä lähes 80 vuotta, elämänsä loppuun saakka. Hän oli muun muassa Oulunkylän kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja ja osallistui Oulunkylän Lions-klubin toimintaan. Eläkevuosina vaihtelua elämään toivat Pilvenveikot ja Ilmavoimien hyvä huolenpito lentäjäveteraaneista. Pentti oli myös innokas kuntoilija. Erityisesti murtomaahiihto oli hänelle tärkeää. Vielä hyvin iäkkäänäkin hiihtokilometrejä kertyi vuoden mittaan useita satoja kilometrejä. Myös kalastus kuului läpi elämän Pentin vapaa-ajan harrastuksiin.

Pentti Aro kalassa poikiensa kanssa.

Aro Systemsin perustaminen

Sähkö-Aro Oy:n 30-vuotisjuhlassa 1984 Pentti muisteli yrityksensä perustamista seuraavasti:

”Alussa oli Vera, Pentti ja Artturi Torppa. Osakepääomana oli vajaa pakillinen työkaluja, joista arvokkaimmat olivat pylväskengät vöineen. Keskeneräisen omakotitalon velkojen lisäksi otettiin Käpylän KOP:sta 100 000 markan suuruinen laina. Vakuudeksi pankinjohtaja Aulanko hyväksyi talon ja tontin. Lisäksi oli Monark-merkkinen polkupyörä, Smith Premier-kirjoituskone ja kierrettävä laskukone ”Surra”.”

Edellä mainittu Artturi Torppa oli yhtiön ensimmäinen asentaja, Pentti Aron naapureita Oulunkylästä. Alussa Sähkö-Aro teki omakotitalojen sähkötöitä. Urakkasopimuksista moni tehtiin sellaiseksi, että ensimmäinen maksuerä oli maksettava jo sopimusta tehtäessä. Näin yritys sai rahaa tarvikkeiden hankkimiseen ja palkkojen maksuun. Pentti Arolla oli hyvät suhteet sähkötukkuliikkeisiin vanhastaan. Näin saatiin tarvikkeet edullisesti. Kahden kuukauden kuluttua hankittiin yrityksen ensimmäinen auto, joka oli Ford-merkkinen. Tänäkin päivänä Aro Systemsin huoltoautokalusto koostuu Ford-merkkisistä autoista, joita nykyisin käytössä jo yli 60 kappaletta.

Liikevaihto alkoi kasvaa siinä vaiheessa, kun yritys alkoi saada urakoita yleisen rakentamisen puolelta. Toiminnan laajetessa palkattiin sekä työnjohtajia, että asentajia lisää. Alkuaikoina omistaja huolehti itse kaikista konttoritöistä vaimonsa Veran avustamana. Ensimmäiset viisi vuotta menivät kuin siivillä. Velat oli maksettu ja myös perheen kolmas poika oli syntynyt tänä aikana.

1950-luvun lopulla ajanmukaisempien toimitilojen hankkiminen tuli ajankohtaiseksi ja yritys muutti omakotitalon kellarista Oulunkylästä Käpylään. Koskelantielle katutasoon perustettiin myymälä ja yläpuolella olevaan huoneistoon yrityksen toimistotilat. Liiketoiminnan pääpaino oli urakoinnissa ja näin on jatkunut aina tähän päivään saakka.

Ensimmäinen yrityksen suuri urakka oli Kallion kansakoulun sähköjärjestelmän muuttaminen tasavirrasta vaihtovirralla toimivaksi. Suuret urakat jatkuivat ja vuosien saatossa Aro Systems on vastannut lukemattomien kohteiden taloteknisistä töistä. Listalta löytyy useita tunnettuja kohteita pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Oulusta.

Pentti Aro työn touhussa vuonna 1979.

Vastuutehtävissä

Ammattialansa valtakunnallisiin ja paikallisiin järjestöihin Pentti Aro kuului 1950-luvun lopulta alkaen. Tällaisia olivat muun muassa Sähköliikkeiden Liitto ja Sähkötyönantajaliitto, jonka Helsingin osaston varapuheenjohtajana Pentti oli yhdeksän vuotta.

Eräs sähköalan yhteenliittymä oli myös Sähköliikkeiden Osakeyhtiö (myöhemmin SLO), jonka olivat perustaneet vuonna 1945 lähinnä eräät Helsingin ulkopuoliset vanhat sähköliikkeet. Monitoimiyhtiön ideana oli esimerkiksi yhteisostoin alentaa kustannuksia. Yhtymällä oli myös teollisuutta, muun muassa Kaapeliteollisuus Oy Oulussa ja valaisintehdas Mäntsälän Metalli Oy. Yhtymän toimialaan kuuluivat sähköasennustarvikkeet, elektroniikka- ja sähkölaitostekniikka ynnä alan tukku-, vienti- ja agentuurikauppa. Pentti valittiin SLO:n hallintoneuvostoon, jota Pentti piti yhtenä sähkömiesuransa huippuhetkistä. Sähkö-Aro kasvatti omistustaan yhtiössä seitsemään prosenttiin saakka, kunnes SLO siirtyi Nokian omistukseen vuonna 1986.

Laaja järjestötoiminta ja alalla vaikuttaminen toi Pentille lukuisia tuttuja eri piireistä.

Sähköurakoitsijaliiton hallitus 22.5.1973. Kuvassa vasemmalta Heikki Kuusela, Holger Stolpe, Pentti Aro, Yrjö Valkama, Erkki Lounatvuori, Voitto Koskela, Pekka Nieminen, Sakari Maaniemi, Klaus Stenroos, Paavo Bohm, Erkki Hildén ja Paavo Blom.

Tarinankertoja ja kynäniekka Pentti Aro

Tarinoiden kertomisen lisäksi Pentti Aro oli oiva kynämies. Ja mikä yllättävintä sähkömies ja toimitusjohtaja rustasi myös runoja. Pentin tekemät runot olivat sikäli käyttörunoutta, että hän oli sijoittanut niitä pitämiinsä puheisiin työpaikkajuhlissa, onnittelukäynneillä ja erilaisissa kokouksissakin.

Toimitusjohtaja pitämässä joulujuhlan puuropuhetta.

Pentti Aro oli mestari löytämään oikeat jutut ja oikeat tarinat oikeaan tilaisuuteen. Esimerkiksi alla olevalla aloituksella Pentti aloitti aikanaan puheensa Sähkötyönantajain Helsingin osaston juhlissa ylioppilasjuhlien jälkeisenä päivänä.

”Mieluummin minä puhun täällä sadalleviidellekymmenelle sähkömiehelle kuin olisin eilen ottanut vastaan ylioppilaslakin.”

Toinen esimerkki Pentin puheista on yrityksen 30-vuotisjuhlista, jotka järjestettiin laivaristeilynä. Pentti aloitti puheensa kertomalla muinaissuomalaisesta heimoyhteisöstä, jonka tapana oli ahtaa kaksi vastanainutta pieneen mökkiin, lukita mökki kolmeksi päiväksi ja hakata halolla seinään:

”Tottukaa toisiinne.”

Tämä oli harkittua henkilökuntapolitiikkaa, ja sen tarkoituksena oli nostattaa arolaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta laivan ahtaissa tiloissa. Pentti hallitsi tyylilajin vaihtamisen tilanteen mukaan ja hän oli pidettyä seuraa niin vuorineuvosten kuin oman firman sähköasentajienkin joukossa.

Pentti Aro kuoli 86-vuotiaana 14.3.2009.

Aro Systemsin projektinhoitaja Jussi Viljakainen Tampereelta kertoi helmikuun Rakennuslehdessä kuulumisia menossa olevista hankkeista ja omista työpäivistään.

Voit lukea Jussin haastettelun tästä.