Aro Systemsin perustajan Pentti Aron syntymästä 100 vuotta

Pentti Aron (1922-2009) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta maaliskuun 29. päivänä. Vihdissä syntynyt, ja lähes koko ikänsä Helsingin Oulunkylässä asunut, Pentti Aro toteutti vuonna 1954 unelmansa ja perusti oman sähköliikkeen. Pentti johti Sähkö-Aro nimellä toiminutta yritystä 1970-luvun lopulle asti. Yhtiöstä kasvoi tänä aikana tunnettu sähköasennusliike, nykyiseltä nimeltään Aro Systems.

Sähkömiehen pojasta tulee sähkömies

Erääseen työpaikkaluetteloonsa Pentti Aro on merkinnyt toimenkuvakseen kesinä 1935-1936 ”ulkoasianhoito”. Kyse oli juoksupojan työstä Kraaztin sähköliikkeessä, jossa Pentin isäkin oli ollut töissä. Pentin osalta varsinainen pidempään kestävä työ alkoi siis tästä tehtävästä. Työnteko ja ansaitseminen oli kiinnostanut tosin Penttiä jo aikaisemminkin ja taskurahaa oli tullut hankittua tätä ennen muun muassa sokerijuurikaspellolla, lehtien jakamisella ja joululehtien tilauksia välittämällä.

Vuonna 1936 Pentti siirtyi Pohjoismaisen Sähkö-Osakeyhtiön palvelukseen, jota hän jälkeenpäin piti yhtenä elämänsä ratkaisuhetkistä. Kolmen yrityksessä työskentelyvuoden aikana Pentti toimi radioasentajana, osastopäällikön apuna ja huolehti myös varaosavarastosta. Yrityksellä oli sähkötarvike-, valaistuskaluste-, kone-, suurjännitelaite-, hissi-, neon-, radio-, kassakone- ja gramofoniosastot ja tarvittavat huoltopalvelut sekä lisäksi myyntikonttori ja varastoja. Yritys oli monen lähinnä saksalaisen toiminimen pääedustaja Suomessa. Näissä ympyröissä Pentti oli hyvässä opissa. Työnsä ohella hän opiskeli muun muassa Kansanvalistusseuran kirjeopistossa ja Ammatinedistämislaitoksessa. Ensiksi mainitusta Pentillä oli todistus radiotekniikan kurssin suorituksesta vuonna 1937.

Sodan sytyttyä Pentti Aro anoi vapaaehtoisena Puolustusvoimiin, mutta nuoresta iästä johtuen anomusta ei hyväksytty. Helmikuussa 1940 tuli kuitenkin käsky ilmoittautua Ilmavoimien mekaanikkokurssille ja lokakuussa hänet valittiin ohjaajaoppilaaksi Kauhavan Ilmasotakouluun. Pentti Aro osallistui jatkosotaan ja Lapin sotaan pommikoneen ohjaajana pommituslaivueessa 42. Sotalentoja hänelle kertyi yhteensä 48.

Pentti Aro vuonna 1941.

Sodan jälkeen sähkömiehillekin riitti töitä, kun Suomea jälleenrakennettiin. Pentti Aro teki asentajan töitä parissakin liikkeessä marraskuun lopulta 1944 lähtien. Työnantajat olivat Sähköteollisuus Oy ja Töölön Sähköhuolto Oy. Vuonna 1946 Pentti valmistui sähköteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta. Hän työskenteli valmistuttuaan ensin työnjohtajana Airamilla ja sitten myyntitehtävissä Valtion Sähköpajalla (Televa).

Pentti Aro ja perhepiiri

Sodan jälkeen Pentti Aro asettui asumaan vanhaan kotiinsa Etumetsä 5:een Oulunkylään. Pentti oli innokas käymään tansseissa, olihan Thompsonin tanssikoulu aikanaan käyty. Tulevan vaimonsa, Veran, Pentti tapasi myös tansseissa. Tapahtumapaikkana oli Ostrobotnia ja aika kevät 1947.

Pentti ja Vera vihittiin 8.2.1948 ja he asettuivat asumaan Pentin lapsuudenkodin naapuriin rakentamaansa omakotitaloon. Pentin ja Veran ensimmäinen lapsi Paavo syntyi 1948. Vuonna 1952 syntyi Kalevi ja oman yrityksen perustamisen jälkeen vuonna 1957 Lauri.

Pentti Aro perheineen 1950-luvun lopussa.

Pentti asui Oulunkylässä lähes 80 vuotta, elämänsä loppuun saakka. Hän oli muun muassa Oulunkylän kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja ja osallistui Oulunkylän Lions-klubin toimintaan. Eläkevuosina vaihtelua elämään toivat Pilvenveikot ja Ilmavoimien hyvä huolenpito lentäjäveteraaneista. Pentti oli myös innokas kuntoilija. Erityisesti murtomaahiihto oli hänelle tärkeää. Vielä hyvin iäkkäänäkin hiihtokilometrejä kertyi vuoden mittaan useita satoja kilometrejä. Myös kalastus kuului läpi elämän Pentin vapaa-ajan harrastuksiin.

Pentti Aro kalassa poikiensa kanssa.

Aro Systemsin perustaminen

Sähkö-Aro Oy:n 30-vuotisjuhlassa 1984 Pentti muisteli yrityksensä perustamista seuraavasti:

”Alussa oli Vera, Pentti ja Artturi Torppa. Osakepääomana oli vajaa pakillinen työkaluja, joista arvokkaimmat olivat pylväskengät vöineen. Keskeneräisen omakotitalon velkojen lisäksi otettiin Käpylän KOP:sta 100 000 markan suuruinen laina. Vakuudeksi pankinjohtaja Aulanko hyväksyi talon ja tontin. Lisäksi oli Monark-merkkinen polkupyörä, Smith Premier-kirjoituskone ja kierrettävä laskukone ”Surra”.”

Edellä mainittu Artturi Torppa oli yhtiön ensimmäinen asentaja, Pentti Aron naapureita Oulunkylästä. Alussa Sähkö-Aro teki omakotitalojen sähkötöitä. Urakkasopimuksista moni tehtiin sellaiseksi, että ensimmäinen maksuerä oli maksettava jo sopimusta tehtäessä. Näin yritys sai rahaa tarvikkeiden hankkimiseen ja palkkojen maksuun. Pentti Arolla oli hyvät suhteet sähkötukkuliikkeisiin vanhastaan. Näin saatiin tarvikkeet edullisesti. Kahden kuukauden kuluttua hankittiin yrityksen ensimmäinen auto, joka oli Ford-merkkinen. Tänäkin päivänä Aro Systemsin huoltoautokalusto koostuu Ford-merkkisistä autoista, joita nykyisin käytössä jo yli 60 kappaletta.

Liikevaihto alkoi kasvaa siinä vaiheessa, kun yritys alkoi saada urakoita yleisen rakentamisen puolelta. Toiminnan laajetessa palkattiin sekä työnjohtajia, että asentajia lisää. Alkuaikoina omistaja huolehti itse kaikista konttoritöistä vaimonsa Veran avustamana. Ensimmäiset viisi vuotta menivät kuin siivillä. Velat oli maksettu ja myös perheen kolmas poika oli syntynyt tänä aikana.

1950-luvun lopulla ajanmukaisempien toimitilojen hankkiminen tuli ajankohtaiseksi ja yritys muutti omakotitalon kellarista Oulunkylästä Käpylään. Koskelantielle katutasoon perustettiin myymälä ja yläpuolella olevaan huoneistoon yrityksen toimistotilat. Liiketoiminnan pääpaino oli urakoinnissa ja näin on jatkunut aina tähän päivään saakka.

Ensimmäinen yrityksen suuri urakka oli Kallion kansakoulun sähköjärjestelmän muuttaminen tasavirrasta vaihtovirralla toimivaksi. Suuret urakat jatkuivat ja vuosien saatossa Aro Systems on vastannut lukemattomien kohteiden taloteknisistä töistä. Listalta löytyy useita tunnettuja kohteita pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Oulusta.

Pentti Aro työn touhussa vuonna 1979.

Vastuutehtävissä

Ammattialansa valtakunnallisiin ja paikallisiin järjestöihin Pentti Aro kuului 1950-luvun lopulta alkaen. Tällaisia olivat muun muassa Sähköliikkeiden Liitto ja Sähkötyönantajaliitto, jonka Helsingin osaston varapuheenjohtajana Pentti oli yhdeksän vuotta.

Eräs sähköalan yhteenliittymä oli myös Sähköliikkeiden Osakeyhtiö (myöhemmin SLO), jonka olivat perustaneet vuonna 1945 lähinnä eräät Helsingin ulkopuoliset vanhat sähköliikkeet. Monitoimiyhtiön ideana oli esimerkiksi yhteisostoin alentaa kustannuksia. Yhtymällä oli myös teollisuutta, muun muassa Kaapeliteollisuus Oy Oulussa ja valaisintehdas Mäntsälän Metalli Oy. Yhtymän toimialaan kuuluivat sähköasennustarvikkeet, elektroniikka- ja sähkölaitostekniikka ynnä alan tukku-, vienti- ja agentuurikauppa. Pentti valittiin SLO:n hallintoneuvostoon, jota Pentti piti yhtenä sähkömiesuransa huippuhetkistä. Sähkö-Aro kasvatti omistustaan yhtiössä seitsemään prosenttiin saakka, kunnes SLO siirtyi Nokian omistukseen vuonna 1986.

Laaja järjestötoiminta ja alalla vaikuttaminen toi Pentille lukuisia tuttuja eri piireistä.

Sähköurakoitsijaliiton hallitus 22.5.1973. Kuvassa vasemmalta Heikki Kuusela, Holger Stolpe, Pentti Aro, Yrjö Valkama, Erkki Lounatvuori, Voitto Koskela, Pekka Nieminen, Sakari Maaniemi, Klaus Stenroos, Paavo Bohm, Erkki Hildén ja Paavo Blom.

Tarinankertoja ja kynäniekka Pentti Aro

Tarinoiden kertomisen lisäksi Pentti Aro oli oiva kynämies. Ja mikä yllättävintä sähkömies ja toimitusjohtaja rustasi myös runoja. Pentin tekemät runot olivat sikäli käyttörunoutta, että hän oli sijoittanut niitä pitämiinsä puheisiin työpaikkajuhlissa, onnittelukäynneillä ja erilaisissa kokouksissakin.

Toimitusjohtaja pitämässä joulujuhlan puuropuhetta.

Pentti Aro oli mestari löytämään oikeat jutut ja oikeat tarinat oikeaan tilaisuuteen. Esimerkiksi alla olevalla aloituksella Pentti aloitti aikanaan puheensa Sähkötyönantajain Helsingin osaston juhlissa ylioppilasjuhlien jälkeisenä päivänä.

”Mieluummin minä puhun täällä sadalleviidellekymmenelle sähkömiehelle kuin olisin eilen ottanut vastaan ylioppilaslakin.”

Toinen esimerkki Pentin puheista on yrityksen 30-vuotisjuhlista, jotka järjestettiin laivaristeilynä. Pentti aloitti puheensa kertomalla muinaissuomalaisesta heimoyhteisöstä, jonka tapana oli ahtaa kaksi vastanainutta pieneen mökkiin, lukita mökki kolmeksi päiväksi ja hakata halolla seinään:

”Tottukaa toisiinne.”

Tämä oli harkittua henkilökuntapolitiikkaa, ja sen tarkoituksena oli nostattaa arolaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta laivan ahtaissa tiloissa. Pentti hallitsi tyylilajin vaihtamisen tilanteen mukaan ja hän oli pidettyä seuraa niin vuorineuvosten kuin oman firman sähköasentajienkin joukossa.

Pentti Aro kuoli 86-vuotiaana 14.3.2009.