Sammalvuoren sisään on valmistumassa yksi Suomen erikoisimmista tiloista. Parhaillaan siellä tekee työtään joukko talotekniikan ammattilaisia kattonaan kymmenien metrien paksuinen kallio.
Länsimetron varikoksi louhitun luolan mittakaava on hämmentävän suuri verrattuna asemiin, jotka nekin jo ovat vaikuttavia. Louhintatyöt ovat nyt päättyneet ja tuloksena on maanalainen maailma, jonka määrittelemässä tilassa talotekniikka-asennukset ovat päässeet hyvään vauhtiin.
Matkustajilta piiloon jäävä metrovarikko on oleellinen osa Länsimetron kakkosvaihetta, joka tulee yltämään Espoon Kivenlahteen asti. Tyhjiä junia ei tarvitse ajaa päivän päätteeksi itäpäähän Roihupellon varikolle ja ylläpitäviin huoltotöihin saadaan hyvät tilat.
Kokonaisuus koostuu teknisistä tiloista, huoltohallista sekä valtavasta 20 junayksikön säilytyshallista, jonka laajuus vastaa kahdeksaa täysikokoista jalkapallokenttää. Vastaavaa ei ole Suomessa rakennettu aiemmin, sillä sen kaikki tilat on louhittu kallion sisään. Merkiksi maan pinnalle jää vain ohiajaville huomaamaton huoltorakennus.
Suunnittelun ohjaus yksissä käsissä
Varikon suunnittelusta, louhinnasta ja rakentamisesta valmiiksi asti vastaa työyhteenliittymä Sammalvuori. Sen muodostavat Aro Systems Oy, E. M. Pekkinen Oy, Kalliorakennus Oy ja Terrawise Oy.
Aro Systems vastaa työyhteenliittymän talotekniikan suunnittelusta kokonaisuudessaan kattaen sähköistyksen, LVI:n, automaation ja projektinohjauksen.
– Taustalla on vankka osaamisemme isojen projektien hallinnasta. Aiempaa kokemusta on kertynyt niin johtamisesta ja resurssoinnista kuin isojen massojen asentamisesta, kertoo liiketoimintajohtaja Hannu Rissanen Aro Systemsiltä.
Hankkeen suunnitteluosa alkoi ensimmäisenä ja jatkui tiiviinä, kunnes tuli aika käynnistää toteutus. Edelleenkin tehdään eteen tulevien muutosten suunnittelutyötä. Suunnittelu päättyy käytännössä vasta sitten, kun varikko ja sen dokumentointi ovat valmistuneet.
Hannu Rissasen mukaan kohteen vaativuus oli hyvin tiedossa jo työhön ryhdyttäessä. Tiedonkulkuun panostetaan paljon ja täsmälliset tiedot kaikista kohteeseen jäävistä laitteista ja materiaaleista dokumentoidaan.
– Tämä edellyttää paljon työtä kaikilta osapuolilta, mutta on ensiarvoisen tärkeää onnistumiselle. Samoin muutokset, joita tämänlaajuisessa projektissa tulee väistämättä eteen, on hoidettava tarkasti ja nopeasti. Tämäkin vaatimus vastaa toimintatapaamme.
Luolamiesten ote pitää toteutuksessa
Varikon talotekninen urakka on monikertaisesti suurempi kuin suunnitteluosuus. Louhinnan jälkeinen viimeistely on pian tehty ja tila, johon kokonaisuus rakennetaan, on nähtävissä.
– Tilan suuruudesta saa nyt viimein käsityksen. Silti vaikuttava 400 metriä pitkä ja kymmenisen metriä korkea säilytyshallikaan ei saa tosiammattilaista perääntymään. Asennustyön isointa vaihetta on jo odoteltu ja siihen tartutaan innolla, sillä tämänkaltaista kohdetta ei tule kovin usein kohdalle, Rissanen kertoo.
– Tunnelma on korkealla ja henki hyvä; nyt tehdään yhdessä jotain erilaista ja suurta. Kerrottavaa tulee riittämään niin ammattilaispiireissä kuin jälkipolvillekin.
Aro Systemsin projektinjohtaja kohteessa on Jussi Kitusuo. Hän näkee päivittäin, kuinka erikoinen työympäristö on hitsannut yhteen ”luolamiehet”, joiksi heitä maan pinnalla kutsutaan.
Joukon ydin käyttää kaiken työaikansa 40 metriä kallion sisällä. Heidän tukenaan on laaja joukko muita työntekijöitä, jotka työskentelevät käytännössä kokoaikaisesti tässä hankkeessa.
– Asennettavat massat ja työn laajuus ovat vertaansa vailla. Tämän tajuaa, kun katsoo 300-metriseen huoltohalliin sekä vielä pidempään, ja lähes 30 metriä leveään yösäilytyshalliin. Asennuskohteiksi riittää vielä muitakin tiloja näidenkin lisäksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että isokin tiimi katoaa helposti lähes jäljettömiin omiin työkohteisiinsa, hän naurahtaa.
Turvallisuuden perustana talotekniikka
Jussi Kitusuolla on aiempaa kokemusta luolarakentamaisesta Kehäradan työmaalta ja hän tuntee hyvin maanalaisen ympäristön erikoisvaatimukset.
– Turvallisuusvaatimus on maan alla ehdoton ja kaikki tärkeät järjestelmät kahdennetaan. Palokuormat ovat suuret, sillä junien säilytyshallissa voi olla 20 yksikköä pysäköitynä. Huoltohallissa on junien lisäksi kaikki työhön tarvittavat laitteet ja materiaalit.
Ranteen paksuisten palonkestävien kaapeleiden vetoja on tehty nostimien ja koneiden muodostamassa viidakossa samaan aikaan, kun betoni- ja pumppuautot tekivät vielä loputtomalta tuntuvia kierroksiaan.
– Raskaimmat kaapelit palonkestävine johtoteineen ovat jo paikallaan ja sähkötyöt hyvässä vauhdissa. Pian alkavat isojen konehuoneiden, LVI-järjestelmien, ilmastointikanavien sekä paloturvallisuus- ja sammutusjärjestelmien asennukset, Kitusuo kertoo.
Sammalvuoren rakennusurakkaa valvova Minna Alantie Länsimetrosta on tyytyväinen toimintaan ja tuloksiin.
– Työskentely työyhteenliittymän kanssa on ollut hyvin jouhevaa ja yhteistyö esimerkiksi suunnittelun ja rakentamisen välillä on toiminut saumattomasti, hän kertoo.
Sammalvuoren varikon louhinta- ja rakennusurakka alkoi vuonna 2016, ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.
Aikanaan pölkyt ja kiskot saapuvat valmiille varikolle liityntäraidetta pitkin. Tällöin Sammalvuoren työyhteenliittymän osalta kaikki on valmista, sillä se ei enää osallistu raidetöihin. Tämän jälkeen on jäljellä vielä viiden uuden aseman yhdistäminen ja koko järjestelmän perusteellinen testausvaihe ennen käyttöönottoa.
