Tays eli Tampereen yliopistollinen sairaala uudistuu. Sairaalan historian suurimmassa uudistamishankkeessa keskeisessä roolissa ovat tilat. Keskussairaalassa tehdään uudistiloja, remontoidaan vanhoja ja rakennetaan uutta ja pitkään kaivattua parkkihallia.
Tays-Keskussairaalan etupihalle on juuri valmistumassa muun muassa uusi sydänsairaala sekä lasten ja nuorten sairaala. Kokonaisuudessaan etupiha valmistuu käyttöön alkuvuonna 2020. Uudistushankkeen kokoluokasta kertoo, että tällöin Taysin uudistamisohjelma on noin puolessa välissä.
Suunnittelussa mukana potilaat ja muut tärkeät sidosryhmät
Selvää on, että näin mittavassa hankkeessa on haluttu kuulla tarkasti tulevia uusien tilojen käyttäjiä.
”Potilaslähtöisyys on ollut suunnittelun lähtökohta. Olemme tehneet mittavan määrän potilaskyselyitä ja selvityksiä, tehneet yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa, käyneet läpi asiakaspalautteita ja reklamaatioita. Olemme käyttäneet myös kokemusasiantuntijoita ja tehneet ”mystery shoppingia” (eli palvelun testaamista Taysin ”valepotilaana”)”, kertoo uudistamisohjelman projektijohtaja Isto Nordback. Istolla on pitkä kokemus Taysin toiminnasta muun muassa lääkärinä, ylilääkärinä, klinikanjohtajana, toimialajohtajana ja nyt yhtymähallinnossa. Myös Tampereen kaupungin vammaisneuvosto on ollut tausta-apuna, kun tiloja on suunniteltu.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Tätä tietoa hyödyntäen suunnittelussa on käytetty palvelumuotoilun menetelmiä. Uudistuneissa tiloissa se tulee näkymään konkreettisesti esimerkiksi helpompana ja nopeampana liikkumisena paikasta toiseen sekä selkeinä opasteina ja tavaraliikenteen tehostumisena.
Mitä vaatimuksia mittava uudistamisohjelma on sitten asettanut valituille rakentamiskumppaneille? ”Kyseessä on sairaala, jonka täytyy toimia samaan aikaan 24/7. Joten totta kai valituilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan erittäin korkeaa laatutasoa ja ammattitaitoa”, kertoo Isto Nordback. ”Pitää tehdä asiat ammattiylpeydellä.” Erittäin tärkeää on ollut myös miettiä rakentamisen aikana, että liikkuminen on helppoa, opasteet ovat selkeät, logistiikka toimii ja se, miten estetään mahdollisimman hyvin melu- ja hajuhaitat.
”Sairaala sairaalassa”
Uudistilojen suunnittelussa on ollut mukana vahvasti myös henkilökunta, joka on tuonut toiminnallista näkökulmaa: kuinka sairaalan halutaan tulevaisuudessa toimivan?
Isto Nordbackin mukaan suunnittelussa päädyttiinkin ”sairaala sairaalassa” -tyyppiseen ajattelutapaan ja toteutukseen. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tietyntyyppisiin leikkauksiin erikoistunut leikkausosasto, poliklinikka ja vuodeosasto voivat muodostaa oman, toiminnallisen yksikkönsä. Tavallisempi malli on sairaaloissa ollut se, että leikkaussalit ovat yhdessä, poliklinikka toisessa ja vuodeosastot kolmannessa paikassa.
Nordbackin mukaan valittu ratkaisu tuo potilaalle läheisyyttä ja helpottaa kulkua tiloissa. Henkilökunnalle se rakentaa oikeanlaista me-henkeä ja ammattiylpeyttä. Myös tiedonkulku toimii paremmin ja tehokkuus sekä tuloksekkuus paranevat.
Tavoitteena uudistuksessa on myös, että sairaalan henkilökunta voi keskittyä entistä enemmän varsinaiseen työhön, mikä lisää työmotivaatiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tehokkaampaa tavaralogistiikkaa ja tietojärjestelmien käyttöä. Näin hoitajan työ ei mene tavaroiden purkamiseen, hyllyjen täyttämiseen ja erilaisten tavaroiden määrien laskemiseen. ”Tavoite on, että ihmiset meillä voivat kokea tekevänsä sitä työtä, johon heidät on alun perin palkattu.”
Aro Systems mukana muun muassa uudessa sydänsairaalassa
Aro Systems on Taysissa vastannut muun muassa uuden sydänsairaalan sekä lasten ja nuorten sairaalan sähkötöistä sekä muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin keskittyneen uudisrakennuksen lämpö- ja jäähdytysurakasta. Lisäksi Aro Systems on vastannut uuden jäteimuaseman sähkötöistä sekä uuden parkkihallin ja etupihan valaistuksen sähkötöistä.
Kohde on luonnollisesti ollut hyvin erilainen ja vaativa Aro Systemsin Tampereen alueen toiminnasta vastaavan liiketoimintapäällikkö Harri Lindströminkin mielestä. ”Uusi sydänsairaala otetaan käyttöön huhti–toukokuun vaihteessa. Sydänsairaalassa tehdään muun muassa kuvantamista ja leikkauksia. Sairaalalla on oma varavoimakeskus, eli jos sähkö valtakunnan verkossa katkeaa, niin sairaala toimii silti. Leikkaussaleissa on lisäksi vara-akkujärjestelmät toimenpidevalaistukselle. Sairaalan täytyy toimia kaikissa olosuhteissa”, Lindström kertoo. Sähköurakan toteutus tällaisessa kohteessa on luonnollisesti erittäin tarkkaa ja työtä ohjaa vahvasti muun muassa sähköasennuksia ohjaava SFS-standardi.
Entäpä millainen on tulevaisuuden sairaala? Erilaiset hoitotavat monipuolistuvat tulevaisuudessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Taysin munuaiskeskuksessa jo auennut Pohjoismaiden toinen itsehoitodialyysiyksikkö, jossa potilas voi siis tehdä itsenäisesti dialyysihoidon joustavasti omien aikataulujensa mukaan.
Isto Nordback kiteyttää Taysin toiminnan tulevaisuudessa: ”Työtä tehdään vähemmän hikoillen, mutta tehokkaammin ja motivoivammin. Tilat ovat älykkäästi muuntojoustavia, ja asiakas on huomioitu kaikessa.”
